Satakunnan hyvinvointialue taistelee aikaa ja nousevia kustannuksia vastaan
Satakunnan hyvinvointialueen ei kykene kuittaamaan edellisinä vuosina syntyneitä alijäämiään tämän vuoden loppuu mennessä. Lisäaikaa sopeutukseen olisi pakko saada.
Pauli Uusi-Kilponen
Satakunnan hyvinvointialue on jo hakenut kolme vuotta lisäaikaa, jotta aiemmin kertyneet alijäämät voitaisiin kattaa. Satakunnan hyvinvointialueen on sopeutettava talouttaan noin 75 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä. Lisäaikakaan ei ratkaise pitkän ajan rahoitusongelmia.
Valtio lisäsi rahoitusta Satakuntaan 1,5 prosenttia kuluvana vuotena. Pelkästään palkat nousevat ensi vuonna neljä prosenttia. Myös muut kulut kasvavat.
– Valtion rahoitus kattaa kokonaiskuluistamme yli 90 prosenttia. Jokainen ymmärtää, että menoja pitää leikata rajusti, sanoo hyvinvointialuejohtaja Tero Mäkiranta.
Kahtena seuraavana vuonna valtion rahoitus ei nouse lainkaan.
– Rahoitus riippuu väestökehityksestä ja sairastavuudesta. Satakunnassa väestö vähenee, mutta hoidontarve kasvaa. Meidän digitaaliset järjestelmämme eivät anna luotettavaa tietoa satakuntalaisten sairastavuudesta. Kärsimme tästä rahallisesti, harmittelee Mäkiranta.
Jo tähän mennessä Satakunnan hyvinvointialueella on jouduttu irtisanomisiin. Kuluvan vuoden aikana on käyty useita yt-neuvotteluja. Alkuvuonna käynnistyneissä neuvotteluissa säästöjä haettiin sotepalveluista, ja aiempina vuosina säästöjä on haettu hallinnosta, tukipalveluista ja pelastuspalveluista. Palveluverkkoon on tehty paljon vähennyksiä ja muutoksia.
– Mitä pidempään joudumme leikkaamaan kuluja, sitä vaikeampi on löytää säästökohteita, sanoo Mäkiranta.
Kun Satakunnan hyvinvointialue joutuu tulemaan jatkossa toimeen samoilla rahoilla kuin aiempina vuosina, niin kasvukeskukset toki saavat lisää rahaa muun muassa väestökehityksen mukaan.
– Niiltä alueilta, joilla valtionrahoitus kasvaa, tarvittavat säästöt löytyvät helpommin kuin niiltä, joilla tulot eivät kasva, Mäkiranta sanoo.
Hän ei kuitenkaan levittele käsiään rahoitusongelman edessä:
– Kiveäkään ei jätetä kääntämättä. Paljon kertoo säästömahdollisuuksista sekin, että yksin ateriavalmistuksen keskittäminen yhteen paikkaan tuo yli neljän miljoonan euron vuotuiset säästöt.
Mäkirannan mukaan henkilöstöpuolella säästöjä on alustavasti suunniteltu eläköitymisten kautta. Eli kun joku on työuransa tehnyt, uutta ei palkata tilalle.
– Kun väki vähenee, pitää palvelut järjestää eri tavalla. Toimintoja pitää yhdistää ja henkilökunnan resursseja optimoida.
Digitalisaatio nostaa tehokkuutta, kun osa lääkärikäynneistä hoidetaan etänä ja tekoälyllä voidaan tehdä kirjaamiset. Hallinnossa digitaalisuudella nostetaan tehokkuutta.
– Mutta tekoälyyn ei voida sokeasti luottaa. Ihmisen on käytävä aineistot aina läpi, Mäkiranta muistuttaa.
Satakunnan hyvinvointialueen henkilökunnan keski-ikä on noin 46 vuotta. Eläkkeelle työntekijöitä lähtee tasaisesti. Se luo säästömahdollisuuksia.
– Jossain vaiheessa ollaan tilanteessa, että väkeä pitää palkata lähtevien tilalle, sanoo Mäkiranta.
Ennusteiden mukaan Suomessa terveysalalta eläköityy jopa 300 000 henkilöä seuraavan kymmenen vuoden aika. Pitää vielä muistaa, että vaikka hyvinvointialueet ovat sanoneet säästösyistä irti 1 300 työntekijää, niin palveluntarve jatkaa kasvamistaan. Työntekijämäärä tulevaisuudessa pikemminkin kasvaa kuin alenee.
Osaajapulaa ennustavat muun muassa eläkevakuuttajat. Vajetta syntyy lähihoitajista, sairaanhoitajista ja lääkäreistä. Käytännössä se tietää ulkomailta tulevien työntekijöiden määrän kasvua. Kun ikäluokat pienenevät voimakkaasti, alan suomalaisia opiskelijoita ei ole riittävästi. Mäkiranta pohtii myös sitä, mitä alan irtisanomiset ja negatiiviset uutiset vaikuttavat alan veto- ja pitovoimaan.
SDP:n kansanedustaja Aki Linden ehdotti hyvinvointialueiden valtion rahoituksen indeksikorotusten jäädyttämistä yhdellä prosenttiyksiköllä vaalikauden aikana. Se tekisi miljardin.
– Meille Lindenin ajatus sopii ihan hyvin. Jos kerran valtiolta saamme rahamäärä ei kasva enää ensi vuodesta eteenpäin, säästötoimi ei koskisi meitä ollenkaan, Tero Mäkiranta muistuttaa.

