Ulvilasta ulkopolitiikan asiantuntijaksi – Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Matti Pesun juuret ovat Harjunpäässä, jonne hän muutti taaperona
Maarit Kautto
Ulvilassa Matti Pesu on käynyt peruskoulun ja lukion ja viettänyt mukavan lapsuuden. Hänen vanhempansa asuvat Harjunpäässä edelleen.
Pesu väitteli vuonna 2019 yhteiskuntatieteiden tohtoriksi kansainvälisessä politiikassa Tampereen yliopistosta. Vuonna 2017 Pesu aloitti työskentelyn Ulkopoliittisessa instituutissa. Hän on instituutin johtava tutkija tutkimusohjelmassa Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato. Vuoden 2023 alussa hän aloitti myös Ulkopoliittisen instituutin pohjoismaisen verkoston johtamisen.
Matti Pesu on tuttu näky suomalaisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä kommentoimassa Suomen ulkopolitiikkaan, Natoon ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Viimeksi hänet nähtiin Ylen suorassa presidentinvaalien lähetyksessä.
Maailma, maantiede, historia ja yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet Pesua.
– Kun piti miettiä, mitä lukion jälkeen tekisin, löysin vaihtoehtojen joukosta kansainvälisen politiikan, jota saattoi opiskella Tampereen yliopistossa. Nopeasti päätin, että tätä minä haluan. Kolmen hakukerran jälkeen pääsin yliopistoon sisään ja suoritin Tampereella kansainväliseen politiikkaan liittyen koko suoran, eli kandin, maisterin tutkinnon ja väitöksen.
– Opiskelujeni alussa ajattelin, että tutkijaa minusta ei ainakaan tule, mutta niin vain hurahdin tähän alaan, kun minut houkuteltiin tekemään väitöskirjaa yhteen tutkimushankkeeseen, Pesu hymyilee.
Matti Pesu asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä 6- ja 3-vuotiaat lapset. Vapaa-ajalla hän harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja ruoanlaittoa.
– Lasken myös lukemisen harrastukseksi. Paljon luen tietenkin alaani liittyvää tietokirjallisuutta, mutta myös klassikoita ja dekkareita, joiden parissa voin rentotua ja unohtaa hektisen maailman hetkeksi.
Ulkopoliittisessa instituutissa tutkijoiden tehtävänä on tehdä akateemista, mutta myös soveltavampaa tutkimusta, jota voidaan hyödyntää akateemisen maailman ulkopuolella.
– Olemme hermokeskus tutkimuksen ja politiikan teon välillä. Haluamme tuoda aiheita esiin niin, että päättäjät, virkaväki ja tavalliset kansalaisetkin voivat tietoa käsitellä ja hyödyntää. Haluamme tuoda niin kotimaan kuin ulkomaan politiikan lähelle kansalaisia.
– Tämä työ on kiehtova ja työnkuva hyvin monipuolinen. On palkitsevaa, kun voi selittää maailman tapahtumia muille ihmisille niin, että he kokevat ahaa-elämyksen, Matti Pesu kuvailee.
Palkitseva työ on myös vaativaa.
– Minun työni on oikeastaan olla huolissaan ja murehtia muiden puolesta. Suomen asema on monessa mielessä tällä hetkellä hyvä, sillä meillä on nyt liittolaisia enemmän kuin koskaan historiamme aikana. Tämä on iso turvallisuuspoliittinen asia aikana, jolloin mannerlaatat liikkuvat. Mutta tilanteeseen liittyy myös paljon kysymysmerkkejä, kuten se, kuinka sitoutunut Yhdysvallat lopulta pitkällä aikavälillä on liittolaistensa puolustamiseen. Miten Ukrainan käy ja millainen Venäjä sieltä nousee?
– En minä yöuniani menetä, mutta tietynlainen valppaus ja ymmärrys siitä, että tilanne voi mennä myös huonoon suuntaan, on hyvä maan päättäjilläkin olla. Naton jäsenyys ei tuo täyttä turvaa. Vaikka sodan uhkaa ei ole, tilanne heijastaa Suomeenkin ikäviä ilmiöitä, kuten esimerkiksi rajakriisin.
– Suomalaisten on nyt siedettävä epävarmuutta ja pidettävä pää kylmänä tiukoissa tilanteissa. Samaan aikaan on pystyttävä keskittymään kotimaan asioihin, kuten työmarkkinatilanteen ratkaisemiseen ja talouden parantamiseen. Jos velkaantuminen jatkuu ja taloutemme ei kasva, se heijastuu myös kansainväliseen asemaamme, Pesu painottaa.
