Em­mi Til­vis / STT

Suo­ma­lai­nen ener­gi­ayh­tiö Myrs­ky Ener­gia ja tans­ka­lai­nen ra­has­to­yh­tiö in­ves­toi­vat yli kak­si mil­jar­dia yh­teis­työs­sä to­teu­tet­ta­viin tuu­li­voi­ma­hank­kei­siin Suo­mes­sa, ker­ro­taan tie­dot­tees­sa.

Myrs­ky Ener­gia ja maa­il­man suu­rin vain uu­siu­tu­vaan ener­gi­aan kes­kit­ty­vä ra­has­to­yh­tiö Co­pen­ha­gen Inf­rast­ruc­tu­re Part­ners (CIP) ovat al­le­kir­joit­ta­neet yh­teis­työ­so­pi­muk­sen tuu­li­voi­maan in­ves­toi­mi­ses­ta Suo­meen. Kump­pa­nuu­den laa­juus on yli kak­si mil­jar­dia eu­roa.

Kaik­ki yh­teis­työ­so­pi­muk­seen kuu­lu­vat hank­keet ovat konk­reet­ti­sia hank­kei­ta.

– Tämä on Suo­men suu­rin yk­sit­täi­nen maa­tuu­li­voi­ma­so­pi­mus, nyt ei ole kyse ai­e­so­pi­muk­ses­ta, ker­too Myrs­kyn pe­rus­ta­ja ja hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Tuo­mas Can­de­lin-Palmq­vist STT:lle.

Yh­teis­työ kat­taa hank­kei­den koko kaa­ren ke­hi­tys­vai­hees­ta säh­köä tuot­ta­vik­si tuu­li­voi­ma­puis­toik­si. Kaik­ki hank­keet on tar­koi­tus lait­taa to­teu­tuk­seen ku­lu­van vuo­si­kym­me­nen ai­ka­na.

– Osa on kaa­voi­tuk­ses­sa ja osa on kaa­voi­tuk­sen lop­pu­vai­hees­sa, jol­loin ra­ken­ta­mi­sen val­mis­te­lut lä­he­ne­vät. Osa on ai­kai­sem­mas­sa vai­hees­sa.

Tä­män­het­ki­sen ai­ka­tau­lun ja suun­ni­tel­man mu­kaan en­sim­mäis­ten hank­kei­den ra­ken­ta­mis­vai­heen oli­si tar­koi­tus al­kaa vuo­si­na 2025 ja 2026.

Yh­ti­ö­nä Myrs­kyl­lä on käyn­nis­sä yli 30 maa­tuu­li­voi­ma­han­ket­ta eri puo­lil­la Suo­mea. Can­de­lin-Palmq­vis­tin mu­kaan hank­keet ovat säh­kö­ka­pa­si­tee­til­taan ar­vi­oi­dus­ti noin 5 000 me­ga­wat­tia.

– Tämä yh­teis­työ­so­pi­mus kos­ket­taa osaa sii­tä.

Myrs­kyn ja CIP:n kump­pa­nuu­den ta­voit­tee­na on to­teut­taa noin 1 800 me­ga­wa­tin maa­tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­teet­ti Suo­meen.

Jo­kai­sen hank­keen yk­si­tyis­koh­dis­ta ker­ro­taan myö­hem­min, mut­ta Can­de­lin-Palmq­vist ker­too, et­tä Suo­men osal­ta tuu­li­voi­ma­hank­keet si­joit­tu­vat Ete­lä-Suo­mes­ta Ete­lä-Lap­piin.

Myrs­ky on pe­rus­tet­tu vuon­na 2020. Sen työn­te­ki­jöi­nä on yli 30 asi­an­tun­ti­jaa ym­pä­ri Suo­mea.

Lii­ke­toi­min­ta­na tuu­li­voi­ma on muut­tu­nut kan­sain­vä­li­sem­pään suun­taan, ker­too Aal­to-yli­o­pis­ton tek­nil­li­sen fy­sii­kan pro­fes­so­ri Pe­ter Lund. Lund kom­men­toi asi­aa ylei­sel­lä ta­sol­la.

Lun­din mu­kaan si­joit­ta­jil­le tuo­tot ovat hy­viä, mikä ve­tää ul­ko­mais­ta ra­haa Suo­meen.

– Sit­ten taas siel­lä al­ku­pääs­sä tätä ket­jua esi­mer­kik­si kom­po­nent­ti­val­mis­ta­jat ei­vät sel­lai­sia tuot­to­ja saa, Lund sa­noo STT:lle.

En­nen tuu­li­voi­maa ra­ken­si­vat kan­sal­li­set ja pai­kal­li­set ener­gi­ayh­ti­öt. Nyt ky­sees­sä on glo­baa­li lii­ke­toi­min­ta.

– Siel­lä on eri­lai­sia suu­ria yh­ti­öi­tä, jot­ka esi­mer­kik­si hal­lin­noi­vat isom­pia port­fo­li­oi­ta tuu­li­voi­maa.

Lun­din mu­kaan Suo­men etu­na on tuu­li­voi­man ra­ken­ta­mi­sen edul­li­nen hin­ta.

– (Hin­ta) on yk­si Eu­roo­pan edul­li­sim­pia. Meil­lä osa­taan ra­ken­taa hy­vin ja te­hok­kaas­ti. Pro­jek­toin­ti on te­ho­kas­ta, ja meil­lä on hyvä inf­rast­ruk­tuu­ri Suo­mes­sa.

Lun­din mu­kaan Ruot­sin ja Suo­men vä­lil­lä on ai­to kil­pai­lu­ti­lan­ne tuu­li­voi­man in­ves­toin­neis­ta. Myös Ruot­sil­la on suu­ret suun­ni­tel­mat tuu­li­voi­man suh­teen.

– Jos meil­lä tuu­li­voi­man ase­ma heik­ke­nee syys­tä tai toi­ses­ta, niin kyl­lä ne in­ves­toin­nit hel­pos­ti me­ne­vät toi­sel­le puo­lel­le Poh­jan­lah­tea.

Tuu­li­voi­ma kyt­key­tyy yh­teen ve­ty­tek­no­lo­gi­an hyö­dyn­tä­mi­sen kans­sa, sil­lä ve­ty­hank­keet tar­vit­se­vat pal­jon säh­köä.

Esi­mer­kik­si Sak­sas­sa on huo­mat­ta­vas­ti Suo­mea kor­ke­am­pi vä­es­tö­ti­heys, jo­ten siel­lä tuu­li­voi­man si­joi­tus­pai­kat ovat Suo­mea ra­jal­li­sem­mat.