Suurin osa suomalaisista tuntee olonsa turvalliseksi digiympäristössä – tekoäly ja verkkorikollisuus epäilyttävät
STT
Suurin osa suomalaisista tuntee olonsa turvalliseksi digitaalisessa ympäristössä, käy ilmi Digi- ja väestötietoviraston tuoreesta Digiturvabarometristä.
Kyselyyn vastanneista yli neljä viidestä tuntee olonsa digiympäristössä vähintään melko turvalliseksi.
Vajaa kolmannes kyselyyn vastanneista kertoi luottamuksensa digitaaliseen turvallisuuteen kuitenkin heikentyneen edellisen puolen vuoden aikana.
Muutoksen taustalla voi barometrin mukaan olla esimerkiksi verkkorikollisuuden lisääntyminen ja tekoälyn kasvanut käyttö.
Tekoälyyn luottaa vain 15 prosenttia barometriin vastanneista. Eniten siihen luottavat 18–24-vuotiaat, joista reilu neljännes kertoi luottavansa tekoälypalveluihin.
Vähiten luottoa löytyy puolestaan 65–74-vuotiailta, joista harvempi kuin joka kymmenes kertoi luottavansa tekoälyyn.
– Helppokäyttöiset ja maksuttomat tekoälypalvelut tulivat laajan yleisön saataville vasta viime vuoden lopussa. Kyse on siis edelleen uusista ja monille tuntemattomista palveluista, sanoo johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestövirastosta tiedotteessa.
Barometrin mukaan suomalaisten kiinnostus digiturvakoulutusta kohtaan on kasvussa. Digi- ja väestöviraston mukaan on hyvä, että suomalaiset ovat heränneet koulutuksen tarpeeseen.
– Verkko- ja kyberrikollisuus sekä verkkovakoilu ovat vuoden aikana merkittävästi lisääntyneet, Rousku sanoo.
– Yksilötasolla tähän valitettavaan kehityskulkuun paras lääke on nimenomaan riittävästä digiturvakoulutuksesta huolehtiminen.
Verkossa suomalaiset luottavat kyselyn mukaan eniten viranomaisten tuottamaan sisältöön, johon luottaa yli neljä viidestä kyselyyn vastanneesta. Tunnettujen kotimaisten uutismedioiden ja yritysten sisältöihin luottaa runsaat kolme viidestä vastaajasta.
Vähiten luottamusta herättää sosiaalisessa mediassa julkaistu sisältö, johon luottaa vain joka viides kyselyyn vastanneista.
Kyselyyn vastasi elokuussa tuhat täysi-ikäistä suomalaista. Tutkimuksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta tutkimusyhtiö Vastakaiku. Tiedonkeruu tehtiin tutkimusyhtiö Bilendin ylläpitämässä verkkopaneelissa.