Yllättävä kehitys matalan syntyvyyden Suomessa – konsulttien selvityksen mukaan asuntoja tarvitaan huomattavasti lisää
Emmi Tilvis / STT
Suomeen tarvitaan huomattavasti lisää asuntoja vuoteen 2040 mennessä. Näin sanotaan FCG Finnish Consulting Groupin ja siihen kuuluvan aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n selvityksessä. Selvitys tehtiin Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n, valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön, Kiinteistöliiton sekä Kuntaliiton tilauksesta.
Selvityksen mukaan asuntojen tarpeen kasvu on huomionarvoisen suurta suhteessa väestönkehitykseen. Syynä on ennen kaikkea yksinasumisen lisääntyminen ja väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin.
Alueiden välisiä väestökehityksen eroja selittää myös maahanmuutto, sillä maahanmuutto jakaantuu maan sisällä erittäin epätasaisesti.
Väestörakenteen ja asuntokuntien muutosten vaikutusta asuntojen tarpeeseen mallinnettiin selvityksessä usealla skenaariolla. Koko Suomessa uusia asuntoja tarvittaisiin skenaariosta riippuen yhteensä 250 000–560 000.
Tarvetta yksiöille ja kaksioille
Niin sanotussa perusuran skenaariossa kaupungistuminen tai maahanmuutto ei ole erityisen voimakasta ja syntyvyyden oletetaan kasvavan maltillisesti. Tässä skenaariossa lähes puolet uusien asuntojen tarpeesta syntyisi pääkaupunkiseudulla. Asuntojen tarve kasvaisi pääkaupunkiseudulla noin 22–30 prosentilla suhteessa nykyiseen asuntokantaan. Osassa muita skenaarioita tarve olisi vielä huomattavasti suurempi.
Myös muilla suurilla kaupunkiseuduilla tarve kasvaa.
– Uuden asuntotuotannon tarve painottuu etenkin yksiöihin ja kaksioihin asuntokuntien keskikoon laskun takia, mutta myös suurempien asuntojen tuotannolle syntyy tarvetta, sanoo selvitystä johtanut MDI:n asiantuntija Rasmus Aro.
Kunnassa jopa viidesosa asunnoista tyhjilleen?
Eriytyneen väestönkehityksen takia suurimmassa osassa Suomen kuntia väestön ja asuntokuntien määrä vähenee huomattavasti. Tämän seurauksena reilusti yli puolessa Suomen kuntia tarvittavien asuntojen määrä vähenee, eli asuntoja on jäämässä tyhjilleen. Ääritapauksissa yksittäisissä kunnissa jopa viidesosa asuntokannasta uhkaa autioitua vuoteen 2040 mennessä.
Uuden tuotannon tarve jää suuressa osassa maata vähäiseksi, sillä niillä lähinnä korvattaisiin purettavia asuntoja tai vastattaisiin pienten asuntojen tarpeeseen.