Tar­ja Tii­li­mä­ki

Po­rin Te­at­te­rin kah­vi­os­sa is­tuu my­häi­le­vä mies. Syy moi­seen on lä­hes höy­ry­ä­vän uu­ni­tuo­re Nais­san­ka­ris­ta Idän pi­ka­ju­nan ar­voi­tuk­seen -teos, joka ko­mei­lee kah­vi­on pöy­däl­lä. Teos juh­lis­taa omal­ta osal­taan myös Suo­ma­lais­ta te­at­te­ria, joka pe­rus­tet­tiin Po­ris­sa 150 vuot­ta sit­ten. Aja­tus kir­jas­ta sai al­kun­sa vuon­na 2014.

– Sil­loi­nen Po­rin Te­at­te­ri­sää­ti­ön pu­heen­joh­ta­ja Mat­ti Män­ty­lä ky­syi, et­tä ru­pe­ai­sin­ko täm­möi­seen hom­maan. Minä tie­tys­ti ihan älyt­tö­mä­nä jees­mie­he­nä suos­tuin. Sii­nä vai­hees­sa en to­del­la­kaan aja­tel­lut, et­tä täs­tä keh­key­tyi­si lä­hes tu­hat­si­vui­nen teos, var­sin­kin kun alun pe­rin oli aja­tus vih­ko­ses­ta, joka jat­kai­si sii­tä, mi­hin Mar­ja-Lii­sa Lam­pi­sen Po­rin Te­at­te­ri­toi­min­nan his­to­ria 1848–1973 päät­tyi.

Sa­maan ai­kaan Po­rin Te­at­te­rin mit­ta­va re­mont­ti oli al­ka­mas­sa ja ar­kis­to­ma­te­ri­aa­li oli pa­kat­tu­na pah­vi­laa­ti­koi­hin ja se oli kol­mes­sa eri pai­kas­sa.

– On­nek­si sain apu­ja ma­te­ri­aa­lin lä­pi­käy­mi­seen Yli­o­pis­to­kes­kuk­ses­ta, muu­ten en oli­si pääs­syt puus­ta pit­kään. Kaik­kein suu­rin ja tär­kein läh­de­ai­neis­to oli­vat kui­ten­kin van­hat leh­det ja nii­den te­at­te­ri­ar­vi­ot, joi­ta kah­la­sin läpi kau­pun­gin­kir­jas­tos­sa.

Teos kes­kit­tyy te­at­te­rin oh­jel­mis­toi­hin ja esi­tyk­siin. 90 vuo­den his­to­ri­aa käy­dään kro­no­lo­gi­ses­ti läpi joh­ta­ja­kau­sit­tain. Ajan­jak­sol­le mah­tuu niin ta­lou­del­li­sia vai­keuk­sia ja pet­ty­myk­siä kuin myös me­nes­tys­näy­tel­miä ja pie­ni­muo­toi­sia te­at­te­ri­tai­teen hel­miä.

1970-lu­vul­la tuli lun­ta tu­paan, kun Po­rin Te­at­te­rin pää­sy mu­kaan alu­e­te­at­te­ri­or­ga­ni­saa­ti­oon val­ti­on näyt­tä­mö­tai­de­toi­mi­kun­nan toi­mes­ta tor­pat­tiin. Käy­tän­nös­sä alu­e­te­at­te­rik­si hy­väk­sy­mi­nen oli­si tar­koit­ta­nut sitä, et­tä Po­rin Te­at­te­ri oli­si teh­nyt muun mu­as­sa vie­rai­lu­ja lä­hi­a­lu­een paik­ka­kun­nil­le.

– Suun­ni­tel­mat oli­vat jo pit­käl­lä hom­man to­teut­ta­mi­seen. Näyt­tä­mö­tai­de­toi­mi­kun­nan vies­ti sii­tä, et­tei Po­rin Te­at­te­ria ole kos­kaan edes har­kit­tu alu­e­te­at­te­rik­si, oli hen­ki­ses­ti mu­ser­ta­va. Alu­e­te­at­te­ri­hank­keen ka­riu­tu­mi­nen on yk­si trau­maat­ti­sin epi­so­di Po­rin te­at­te­rin pit­käs­sä his­to­ri­as­sa.

Oja­sen mu­kaan sel­lais­ta vii­sas­ten­ki­veä ei ole kek­sit­ty­kään, jon­ka avul­la voi­si en­nus­taa mikä esi­tys myy ja mikä ei. Yk­si oh­jel­mis­to­suun­nit­te­lun kul­ma­ki­vi on säi­ly­nyt 30-lu­vul­ta näi­hin päi­viin.

– Mu­siik­ki­te­at­te­ria pi­tää ol­la eli se on pe­ri­aat­tees­sa oh­jel­mis­ton var­ma nak­ki, joka on ta­lou­den pe­rus­ta. Pak­ko myön­tää, et­tä oman joh­ta­ja­kau­te­ni 1997–99 lop­pu­vai­hees­sa oh­jel­mis­to­suun­nit­te­lus­sa na­rah­dim­me juu­ri tä­hän eli jä­tim­me mu­siik­ki­te­at­te­rin vä­liin. Kes­ki­tyim­me laa­duk­kai­siin pu­he­näy­tel­miin, jot­ka ei­vät kui­ten­kaan ve­tä­neet ylei­söä. Näin ol­len pe­rin­nök­si jäi seu­raa­jal­le­ni rep­sot­ta­va ta­lous.

Ylei­sö­me­nes­tyk­sel­lä mi­tat­tu­na yk­si on edel­leen ylit­se mui­den: Ta­pio Park­ki­sen Pum­pu­li­teh­taan Ul­lan (1977) näki 43 500 ih­mis­tä.

– Se on pu­he­näy­tel­mäl­le ta­va­ton mää­rä. Ai­heel­taan se pu­hut­te­li po­ri­lai­sy­lei­söä ja roo­li­hen­ki­löt oli­vat us­kot­ta­via.

Oja­nen tun­nus­tau­tuu pie­ni­muo­toi­sen te­at­te­rin ihai­li­jak­si. Esi­merk­ki­nä hän mai­nit­see Vesa Halt­so­sen to­teut­ta­man hie­non tul­kin­nan Go­go­lin Päh­kä­hul­lun päi­vä­kir­jas­ta, joka oli yk­si niis­tä näy­tel­mis­tä, jot­ka näyt­te­li­jät sai­vat it­se va­li­ta ja to­teut­taa te­at­te­rin re­mon­tin ku­lu­es­sa.

– Te­at­te­rin lumo ja mer­ki­tys pe­rus­tuu sii­hen, et­tä näyt­tä­möl­lä on ih­mi­nen, joka vä­lit­tää ta­ri­naa ja tun­tei­ta kat­so­jal­le; ih­mi­sel­tä ih­mi­sel­le oli tyy­li­la­ji sit­ten mikä ta­han­sa.

Po­rin Te­at­te­rin tu­le­vai­suu­teen Ris­to Oja­nen suh­tau­tuu va­loi­sin mie­lin.

Kor­jat­tu jut­tuun 20.10. klo 11.15 seu­raa­vat koh­dat: Edel­li­sen his­to­ri­an kir­joit­ta­jan ni­mek­si Mar­ja-Lii­sa Lam­pi­nen (ei Mar­ja-Riit­ta), Pum­pu­li­teh­taan Ul­lan kat­so­ja­mää­räk­si 43 500 (ei 34 500), alu­e­te­at­te­ri­han­ke tor­pe­doi­tiin 1970-lu­vul­la (ei 1960-lu­vul­la).