Ari An­te­roi­nen

Sä­ky­läs­sä asu­va vuo­den 2014 Tan­go­ku­nin­ga­tar Ma­ria Tyys­ter elää vauh­di­kas­ta ai­kaa. Hän on mu­ka­na kol­mes­sa yri­tyk­ses­sä ja li­säk­si on tu­los­sa lau­lu­keik­ko­ja.

– Huo­maa, et­tä maa­il­ma on taas au­ki. Pääs­tään ta­kai­sin sii­hen van­haan mei­nin­kiin, Tyys­ter iloit­see.

Hän­tä nä­kee muun mu­as­sa Ha­mi­na Tat­toos­sa ja Sei­nä­jo­en Tan­go­mark­ki­noil­la.

– Jän­nä näh­dä, läh­tee­kö väki ta­pah­tu­miin, sil­lä vä­hän on vie­lä va­ro­vai­suut­ta il­mas­sa. Mut­ta ih­mi­set ovat kai­van­neet ta­pah­tu­mia.

Ma­ria Tyys­te­rin toi Sä­ky­lään rak­kaus.

– 2016 muu­tin tän­ne Ete­lä-Kar­ja­las­ta. Olen viih­ty­nyt ja paik­ka­ni löy­tä­nyt, sa­noo Tyys­ter.

Se rak­kaus on Var­jo­ku­va-yh­ty­ees­sä ai­ka­naan 23 vuot­ta soit­ta­nut muu­sik­ko Juho Kul­ma­la.

– Hä­nel­lä on edel­leen eri bän­dip­ro­jek­te­ja ja soit­taa mi­nun­kin le­vyl­lä­ni.

Tyys­ter on Sä­ky­läs­sä nä­ky­väs­ti esil­lä.

– Ys­tä­vän kans­sa pe­rus­tet­tiin kak­si yri­tys­tä. Toi­nen on ko­ru­lii­ke Eu­ras­sa ja toi­nen ta­pah­tu­ma-alan yri­tys. Sii­hen pääl­le vie­lä oma yri­tyk­se­ni, min­kä kaut­ta lii­ku­tan ih­mi­siä.

Tyys­ter is­tuu kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa sekä Sä­ky­län Yrit­tä­jien hal­li­tuk­ses­sa.

– Sitä kaut­ta tu­lee pal­jon ak­ti­vi­teet­tia.

Maria Tyysterin toi Säkylään rakkaus. Hän muutti sinne vuonna 2016 Etelä-Karjalasta.

Ari Anteroinen

Kun Tyys­te­ril­tä tie­dus­te­lee, mil­tä pai­kal­li­nen mu­siik­kie­lä­mä näyt­tää, hän to­te­aa, et­tä kult­tuu­ri on jää­nyt eh­kä vä­hän jal­koi­hin.

– Toi­vot­ta­vas­ti sii­hen tu­lee pa­ran­nuk­sia. It­sel­lä­ni ai­na­kin ide­a­mys­sy ku­hi­see. Toki toi­sel­la puo­lel­la Py­hä­jär­veä Ylä­neen Va­las­ran­nal­la jär­jes­te­tään tans­se­ja ja Eu­ras­sa Ruu­kin­puis­tos­sa on ta­pah­tu­mia. Tääl­lä Sä­ky­läs­sä oli­si mu­siik­ki­tar­jon­nas­sa pa­ran­ta­mi­sen va­raa.

Tyys­ter on mu­ka­na jär­jes­tä­mäs­sä Sä­ky­län Kais­li­kos­sa Ku­hi­see -ta­pah­tu­maa.

– Sin­ne on hy­viä ar­tis­te­ja tu­los­sa. Pi­de­tään hy­vät juh­lat pit­käs­tä ai­kaa.

Tyys­te­rin vii­mei­sin, kant­ri­hen­ki­nen, pit­kä­soit­to Uu­den aa­mun lau­lu­ja il­mes­tyi vii­me vuon­na.

– Olen maal­ta ko­toi­sin. Löy­sin ku­via, jois­sa olen pie­ne­nä maa­ta­lous­näyt­te­lyis­sä stet­son pääs­sä ja buut­sit ja­lois­sa. Kant­ri­mu­sa tuli tu­tuk­si ka­ve­rin kaut­ta joku vii­si­tois­ta vuot­ta sit­ten. Hän an­toi mi­nul­le pari le­vyä kuun­nel­ta­vak­si. Toi­nen oli Agent­sia ja toi­nen Mar­ko Haa­vis­toa. Sii­tä läh­ti mu­sa­tyy­li rau­ta­lan­kaa ja rok­kia koh­ti. Sitä kaut­ta ru­pe­si tu­le­maan myös sitä kant­ria, Tyys­ter ker­too.

Kiin­nos­tus kant­riin kas­voi ja Tyys­ter huo­ma­si, et­tä iso osa suo­ma­lai­ses­ta tans­si­bii­seis­tä on kant­ri­kään­nök­siä.

– Maan­lä­hei­nen mu­siik­ki, hie­not ta­ri­na ja ai­dot soit­ti­met pu­hut­te­le­vat mi­nua.

Tyys­ter esiin­tyy ke­säl­lä niin pu­hal­li­nor­kes­te­rin, big ban­din kuin tans­si­or­kes­te­rin­kin edes­sä.

– Tans­si­mu­sii­kil­la olen lei­pä­ni saa­nut. Tans­seis­sa voi hy­vin soit­taa myös kant­ria. Mut­ta on siel­lä tu­los­sa yk­si puh­das kant­ri-il­ta­kin hei­nä­kuus­sa Sa­vi­tai­pa­leel­la. Seu­raa­val­le ke­säl­le mi­nul­ta on jo toi­vot­tu roots- ja kant­ri­ta­pah­tu­man jär­jes­tä­mis­tä, va­lot­taa Tyys­ter.

Ke­säl­lä Tyys­ter pi­tää pa­rin vii­kon lo­man yri­tyk­sis­tään ja las­ten­ko­dis­ta, mis­sä hän on teh­nyt si­jai­suuk­sia. To­sin tuo­hon­kin ajan­jak­soon si­säl­tyy keik­ko­ja.

– Olen ai­na­kin päi­vä­töis­tä pois. Het­ki vä­hän rau­hal­li­sem­paa ar­kea.

Kai­ken li­säk­si Tyys­ter opis­ke­lee so­si­o­no­mik­si.

– Kou­lut­kin ovat ke­säl­lä tau­ol­la.

Mik­si jo­kai­sen pi­täi­si poi­ke­ta Sä­ky­läs­sä?

– Py­hä­jär­vi on hie­no. Mo­nel­le pai­kal­li­sel­le se on lii­an lä­hel­lä, ei­kä sen upeut­ta ta­ju­ta. It­se tu­len Sai­maan ran­nal­ta ja ai­na jär­ven ran­nal­la asu­nut. Sil­ti Py­hä­jär­vi ihas­tut­taa. Ja Ran­ta­tie on hie­no. Ai­van us­ko­mat­to­mia mai­se­mia! Niin, ja tors­tai­to­ril­la pi­tää käy­dä!