Han­na Hir­vo­nen

Ru­noi­li­ja Nina Rin­ta­la on in­toa täyn­nä. Hä­nen pe­rus­ta­man­sa ja pyö­rit­tä­män­sä la­va­ru­no­ta­pah­tu­ma Ru­no­ja­mit on löy­tä­nyt uu­den olo­huo­neen. Tam­mi­kuun vii­mei­se­nä lau­an­tai­na ru­nous kuu­luu Rau­man kes­kus­tas­sa, Old Cop­per’s -ra­vin­to­las­sa. Rin­ta­la ai­koo yl­lät­tää ru­nou­den ys­tä­vät – hän ha­lu­aa an­taa heil­le jäl­leen uu­den ko­ke­muk­sen it­sel­leen rak­kaan kir­jal­li­suu­den­la­jin pa­ris­sa.

– Lu­vas­sa on va­vah­dut­ta­via ryt­me­jä ja var­mas­ti mo­nen­lai­sia tun­tei­ta.

La­va­ru­no­ta­pah­tu­man hie­nous on sii­nä, et­tä ru­not saat­ta­vat au­e­ta ai­van uu­del­la ta­val­la, kun nii­tä saa ais­tia kir­joit­ta­jien esit­tä­mi­nä. La­val­la ru­no­jen lau­sun­taan yh­dis­te­tään usein mui­ta tai­de­muo­to­ja, ku­ten mu­siik­kia. Nyt kut­su­vie­raa­na on Juha Jyr­käs, joka sä­es­tää ru­noa säh­kö­kan­te­leel­la. Myö­hem­min il­lal­la kuul­laan Har­ri Her­tel­lin, Ta­pa­ni Rin­teen ja Tuo­mas Nor­vi­on ko­koon­pa­noa, jos­sa soi ru­nou­den li­säk­si bas­sok­la­ri­net­ti.

Kes­kei­nen osa Ru­no­ja­me­ja on, et­tä kaik­ki ha­luk­kaat pää­se­vät lu­ke­maan omia teks­te­jään ylei­söl­le. Jo­kai­nen avoi­meen mik­kiin tart­tu­va saa esiin­tyä vii­si mi­nuut­tia. Ai­ka­ra­ja piti aset­taa jo vuon­na 2015 jär­jes­tyt­ty­jen, his­to­ri­an­sa en­sim­mäis­ten Ru­no­ja­mien seu­rauk­se­na. Pai­kal­la oli pa­ri­kym­men­tä ky­näi­li­jää, jois­ta moni luki teks­te­jään en­sim­mäis­tä ker­taa ylei­söl­le. Kou­kut­ta­vaa­han se oli.

– Kun ih­mi­set vih­doin pää­si­vät ää­neen, he ei­vät mil­lään oli­si ha­lun­neet lo­pet­taa, Nina Rin­ta­la hy­myi­lee.

Mut­ta juu­ri se kieh­too ta­pah­tu­man jär­jes­tä­mi­ses­sä.

– Tu­len on­nel­li­sek­si sii­tä, kun saan roh­kais­ta ih­mi­siä la­val­le.

Toi­saal­ta la­va­ru­no­ta­pah­tu­mis­sa tois­tuu seu­raa­va il­miö: myös kut­su­vie­raat ha­lu­a­vat la­val­le uu­del­leen, avoi­men mi­kin alet­tua.

Nina Rin­ta­la ai­koo jär­jes­tää Ru­no­ja­mit tänä ke­vää­nä kol­mes­ti. En­sim­mäi­sis­sä ja­meis­sa hän on juon­ta­ja. Roo­lis­taan ru­noi­li­ja ei pidä tiu­kas­ti kiin­ni, vaan kier­rät­täi­si sitä mie­lel­lään. Näin hän pää­si­si esiin­ty­mään.

– Haa­vei­len sii­tä, et­tä esit­täi­sin ru­no­ja­ni sä­es­tä­jän kans­sa.

Kaik­ki ke­vään Ru­no­ja­mit juh­li­taan Old Cop­per’sis­sa. Meno jat­kuu ke­säl­lä, jol­loin on lu­vas­sa yl­lä­tyk­sel­li­syyt­tä myös paik­ka­va­lin­nois­sa. Suun­nit­teil­la on ai­na­kin yh­tei­nen ta­pah­tu­ma Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton Rau­man seu­tu ry:n kans­sa. Sil­loin yh­dis­ty­vät luon­to­ai­hei­set ru­not ja met­sä­ret­kei­ly.

Rin­ta­la on avoin mo­nen­lai­sel­le yh­teis­työl­le. Vuo­den en­sim­mäi­siin ja­mei­hin liit­ty­en hän­tä kieh­too muun mu­as­sa se, et­tä mu­ka­na on Har­ri Her­tell. Ru­noi­li­ja on ol­lut tär­keä hah­mo la­va­ru­noin­nos­tuk­sen kas­vus­sa pää­kau­pun­gis­sa.

– Pyy­sin hä­nel­tä neu­vo­ja, kun jär­jes­tin en­sim­mäi­set Ru­no­ja­mit. Kun ta­pah­tu­ma nyt al­kaa uu­del­leen, on ta­val­laan taas en­sim­mäi­set Ru­no­ja­mit, Her­tell il­moit­ti ha­lus­taan tul­la kei­kal­le Rau­mal­le.