Satakunnan Yrittäjä -lehti: Suhdanneodotukset nousussa, kannattavuudessa laskua
Koronapandemia on tuonut esiin myös uudenlaisia yritysten kehittämistarpeita.
Pk-yritykset ovat jo runsaan vuoden ajan joutuneet elämään epävarmuudessa koronapandemian keskellä. Aika on ollut monille yrittäjille raskas. Tulevaisuutta on ollut vaikea suunnitella, mutta toimintaa on täytynyt jatkaa ja myös kehittää. Syyskuun alussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan satakuntalaisten pk-yritysten odotusarvot ovat kuitenkin parantuneet kevääseen verrattuna.
– Satakunnassa pk-yritysten suhdanneodotukset ovat jatkaneet kasvuaan, saldoluvun ollessa +14, kun se keväällä oli vielä juuri ja juuri plussan puolella (+3). Vuoden takaiseen syksyyn verrattuna nousua on ollut runsaasti, kun silloin saldoluku oli selvästi miinuksella (-8) Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen kertoo positiivisia uutisia heti aluksi.
Satakunnan suhdanneodotusten saldoluku jäi kuitenkin valtakunnallista keskiarvoa alhaisemmaksi (+22). Myös lähimpien naapurimaakuntien saldoluvut olivat hieman Satakuntaa paremmat. Satakunnan sisällä suhdanneodotukset olivat kaikkein alhaisimmat Rauman seudulla (-2) ja positiivisimmat Pohjois-Satakunnassa (+25).
Kannattavuuden kehitysodotukset olivat satakuntalaisissa pk-yrityksissä vielä keväällä selvästi plussalla (+6), mutta syksyn Pk-yritysbarometriin odotukset olivat laskeneet selvästi, saldoluvun ollessa -9. Lukema oli myös selvästi valtakunnallista keskiarvoa (+8) alhaisempi. Satakunnan kannattavuuden odotusarvoja laskee erityisesti Rauman seudun miinusmerkkiset kannattavuuden kehitysodotukset (-30).
– Rauman seudun lukemia selittää varmasti koronaepidemian ilmaantuvuus, joka on ollut pandemian aikana useita kertoja korkealla. Se on varmasti aiheuttanut yrittäjissä epävarmuutta tulevaisuutta ajatellen, Markku Kivinen pohtii.
Yritysten kehittämistarpeissa näkyy edelleen myynnin ja markkinoinnin merkitys. Nämä nousivatkin Pk-yritysbarometrissa Satakunnassa kehittämistarpeiden ykkössijalle. Töiden muuttuminen koronapandemian myötä monelta osin etätyöksi näkyy myös kehittämistarpeissa.
– Henkilöstön kehittäminen ja koulutus nousi toiseksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Yrityksissä tarvitaan lisääntyneen etätyön myötä uusia etätyöjohtamisen sekä itsensä johtamisen kehittämismalleja, Markku Kivinen korostaa.
Digitaalisten palvelujen käytössä kärkeen nousevat perinteisemmät osa-alueet, kuten omien verkkosivujen kehittäminen, sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa sekä pilvipalvelujen hyödyntäminen. Digitaalisten kanavien sekä alustojen uudenlaisessa hyödyntämisessä ollaan Satakunnassa vielä koko maata jäljessä.
– Isojen alustataloustoimijoiden, kuten Uberin, Woltin tai AirBnb:n toimintamalleja tullaan yrityksissä tulevaisuudessa hyödyntämään omien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä merkittävästi eri tavoin, Markku Kivinen visioi.
Pk-yritysbarometrin toteuttavat yhteistyössä Suomen Yrittäjät, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Finnvera.
Noora Aaltonen
Rahoitus toimii – kansainvälistymisessä haasteita
Rahoituksen saatavuus on Pk-yritysbarometrin mukaan ollut Satakunnassa hyvällä tasolla. Jopa 40 prosentilla yrityksistä on ollut tarve hankkia ulkopuolista rahoitusta, mutta vain 2 prosenttia ei ole sitä saanut. Pääosalla pk-yrityksistä ei ole tutkimuksen mukaan ollut myöskään maksuvaikeuksia – vaikeuksissa olevien yritysten osuus on alentunut kevään 19 prosentista 15 prosenttiin. Satakunnan pk-yrityksistä 20 % aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta. Suurin rahoitustarve kohdistuu kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin sekä kasvusta johtuvaan käyttöpääomaan.
– Finnveran rahoitus onkin viime kuukausina Satakunnassa kohdistunut nimenomaan kasvun rahoittamiseen sekä toimitusvakuuksien mahdollistamiseen, kertoo Finnveran aluepäällikkö Pia Kiuru.
Satakunnan pk-yrityksistä 92 prosenttia ei ole käyttänyt kansainvälistymiseen liittyviä palveluita. Business Finlandin, ELY-keskuksen, Finnveran ja muiden Team Finland toimijoiden palveluita on täällä käytetty keskimäärin vähemmän kuin muualla Suomessa.
– Toivottavasti pk-yritykset löytävät jatkossa paremmin nämä monipuoliset palvelut, sillä Suomessa tarvitaan lisää kasvuhakuisia ja kansainvälisille markkinoille pyrkiviä yrityksiä, Pia Kiuru toteaa.