Pet­ra Sö­der

18-vuo­ti­as Ali­na Myl­ly­mä­ki on elä­nyt koko ikän­sä po­nien ym­pä­röi­mä­nä. Kun hä­nen sis­kon­sa lo­pet­ti ai­koi­naan he­vos­har­ras­tuk­sen, al­koi Ali­na hoi­taa per­heen­sä po­ne­ja.

– Koko per­heem­me on mu­ka­na täs­sä har­ras­tuk­ses­sa. On hie­noa, et­tä van­hem­pa­ni on mah­dol­lis­ta­nut täl­lai­sen har­ras­tuk­sen, Ali­na ker­too.

Po­nien hoi­ta­mi­nen on si­to­vaa hom­maa, sil­lä tal­li­työt aloi­te­taan ai­kai­sin aa­mul­la ja vie­lä vii­mei­se­nä il­lal­la po­nit ruo­ki­taan.

– Po­nien hoi­ta­mi­seen on si­tou­tu­nut koko per­he. Olem­me ja­ka­neet äi­din kans­sa tal­li­työt, hän ker­too.

Ali­na on aja­nut 9-vuo­ti­aa­na po­ni­kor­tin ja al­ka­nut ki­saa­maan 10-vuo­ti­aa­na.

– En­sim­mäi­sen ker­ran olen ol­lut po­nin se­läs­sä 5-vuo­ti­aa­na, hän muis­te­lee.

Ali­nal­la on kak­si kil­pai­le­vaa rus­s­po­nia ja yk­si shet­lan­nin­po­ni, joi­ta hän val­men­taa. Mo­lem­mil­la po­neil­la on omat sar­ja­vaa­ti­muk­sen­sa.

– A-po­neil­la eli shet­lan­nin­po­neil­la voi ki­sa­ta 18-vuo­ti­aa­seen saak­ka ja B-po­ne­ja saa al­kaa ajaa 12-vuo­ti­aas­ta al­ka­en, ei­kä niis­sä ole yläi­kä­ra­jaa. En ole aja­tel­lut ki­sa­ta niil­lä lop­pu­e­lä­mää­ni, mut­ta eh­kä vie­lä pari vuot­ta jat­kan ki­saa­mis­ta, hän miet­tii.

Va­paa-ajal­laan Ali­na tree­naa ak­tii­vi­ses­ti po­nien­sa kans­sa ja ki­saa po­ni­ra­veis­sa. Ali­na va­lit­tiin vuo­den 2025 Ko­ke­mä­en nai­sur­hei­li­jak­si.

– Kyl­lä­hän se tun­tuu ki­val­ta, et­tä te­ke­mä­ni työ huo­ma­taan, hän ker­too.

Me­nes­tys­tä­kin on vuo­sien var­rel­la tul­lut. Tä­hän as­ti Ali­na on aja­nut 308 start­tia, jois­ta voit­ta­nut 55 ker­taa, saa­nut ho­pe­aa 45 ker­taa ja tul­lut kol­mos­si­jal­la 40 ker­taa.

– Tree­naan po­nien kans­sa ak­tii­vi­ses­ti. Tree­naam­me hölk­kää ja kä­ve­lyä sekä teem­me HIIT-har­joit­te­lui­ta, hän ker­too.

Eni­ten Ali­naa kieh­too po­ni­har­ras­tuk­ses­sa se, et­tä hän nä­kee oman työn­sä tu­lok­sen.

– Kun Ro­me­ro voit­ti en­sim­mäi­sen ker­ran, aloin miet­tiä, mitä voi­sin teh­dä vie­lä pa­rem­min, et­tä oli­sim­me en­si ker­ral­la vie­lä pa­rem­pia.

Alina treenaa säännöllisesti poniensa kanssa ja on menestynyt hyvin kilpailuissa. Kuva: Leena Kahisaari

Alina treenaa säännöllisesti poniensa kanssa ja on menestynyt hyvin kilpailuissa. Kuva: Leena Kahisaari

Ali­na pyr­kii ki­saa­maan po­nien­sa kans­sa lä­hi­a­lu­een kil­pai­luis­sa, sil­lä pit­kät mat­kat ovat po­neil­le ras­kai­ta. Po­neil­le­kin löy­tyy start­te­ja, jos­kin vä­hem­män kuin he­vo­sil­le.

– Po­nit ei­vät ole tot­tu­neet pit­kään reis­saa­mi­seen, jo­ten käym­me usein lä­hi­a­lu­een ki­sois­sa. Ke­säl­lä osal­lis­tum­me po­nien ja nii­den ter­vey­den mu­kaan ki­soi­hin.

Ali­na on saa­nut myös uu­sia ys­tä­viä har­ras­tuk­sen­sa pa­ris­sa ym­pä­ri Suo­mea.

– Olen saa­nut pal­jon uu­sia tut­tu­ja. Tämä har­ras­tus an­taa pal­jon, mut­ta ot­taa myös pal­jon, hän poh­tii.

Ali­na val­mis­tuu ke­vääl­lä he­vo­sen­hoi­ta­jak­si ja on suo­rit­ta­nut opin­not kah­des­sa vuo­des­sa Ylä-Sa­von am­mat­ti­o­pis­tos­sa.

– En­sim­mäi­sen vuo­den olin Min­na Ram­pal­la Ko­ke­mä­el­lä ja toi­sen vuo­den Rii­na Re­ki­läl­lä Hä­meen­ky­rös­sä kou­lu­tus­so­pi­muk­sel­la.

Ali­nan suun­ni­tel­mis­sa on pi­tää nyt vä­li­vuo­si ja työs­ken­nel­lä het­ken muu­al­la kuin he­vo­sa­lal­la. Val­mis­tu­mi­sen jäl­keen Ali­na pa­laa ta­kai­sin Ko­ke­mä­el­le van­hem­pien­sa luok­se asu­maan ja aloit­taa työt pai­kal­li­ses­sa kau­pas­sa.

– Po­ni­har­ras­tus­ta en ole jät­tä­mäs­sä, mut­ta on ihan kiva teh­dä vä­lil­lä jo­tain muu­ta­kin. Teen het­ken mui­ta töi­tä ja mie­tin sit­ten, mi­hin ha­ki­sin opis­ke­le­maan.

Tu­le­vai­suu­den haa­ve­am­mat­ti oli­si Ali­nan mu­kaan työ, jos­sa sai­si ol­la eläin­ten kans­sa te­ke­mi­sis­sä.

– Oli­si hie­noa toi­mia jol­lain he­vosk­li­ni­kal­la eläin­ten­hoi­ta­ja­na tai ol­la he­vos­hie­ro­ja.

Ke­säl­tä Ali­na odot­taa jo­ka­ke­säi­siä Ju­han­nus­ra­ve­ja Ko­ke­mä­el­lä, jos­ta on muo­dos­tu­nut jo koko per­heen pe­rin­ne.

– Ju­han­nus­ra­vit on tun­nel­mal­li­nen kes­ki­ke­sän ta­pah­tu­ma. Suo­sit­te­len kaik­kia tu­le­maan pai­kal­le. Olen it­se tal­koo­po­ru­kas­sa ja ol­lut mu­ka­na ta­pah­tu­mas­sa mel­kein koko ikä­ni.

Ali­nal­la on ol­lut opis­ke­lu­jen kaut­ta oma hoi­to­he­vo­nen, joka tu­lee jää­mään val­mis­tu­mi­sen myö­tä.

– Äi­ti on pu­hu­nut he­vo­sen hank­ki­mi­ses­ta, mut­ta mei­dän tal­lim­me ei riit­täi­si sii­hen. Meil­lä on nyt po­neil­le juu­ri so­pi­vat tal­lit ko­to­na.