Biojätteen lajitteluvelvoite laajenee omakoti- ja pientaloihin – Yksi vaihtoehto on kompostointi
Maarit Kautto
Biojätteen lajitteluvelvoite laajenee kesällä Keräämön keskustaajama-alueella porrastetusti myös omakoti- ja pientaloihin. Biojätteen keräykset alkavat kesäkuussa länsi- ja pohjois-Porista, jonka jälkeen syyskuussa on vuorossa eteläinen alue, johon kuuluvat Porin etelä- ja itäinen alue, Ulvila, Nakkila ja Harjavalta. Asukkaiden tulee päättää tilaavatko he biojätteelle keräysastian vai muodostavatko kimppa-astian lähinaapureiden kanssa.
Yksi vaihtoehto on myös kompostointi. Kompostorin on oltava lämpöeristetty ja haittaeläimiltä suojattu, ja kompostoinnista on tehtävä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Kompostorin voi hankkia myös kimpassa naapurin kanssa.
Keräämön kiertotaloussuunnittelija Maija Nuotion työn kuvaan kuuluvat ympäristökasvatus ja lajitteluneuvonta. Kompostointikursseja hän vetää kesällä Porin Hanhiluodossa sijaitsevassa Kompostointipuistossa.
– Asun itse taloyhtiössä ja olen onnellisessa asemassa, sillä pihastani löytyvät kaikki jäteastiat helposti läheltä. Osallistun kyllä usein ystävieni kompostorien hoitoon ja hyödyntämiseen, koska kompostointi on kivaa puuhaa. Ja kesällä totta kai kompostoin Kompostointipuistossa ja testailen erilaisia merkkejä ja malleja tutustuen niiden käyttöominaisuuksiin.
Nuotion mukaan kompostori toimii parhaiten, kun sitä ruokitaan säännöllisesti biojätteellä ja muistetaan riittävä kuivikkeen käyttö. Turha kääntely ja vääntely kannattaa unohtaa, sillä se voi vain haitata pieneliöstön toimintaa.
– Yleisin ongelma lienee liian vähäinen kuivikkeen käyttö. Kuivikkeen käytössä ei kannata kitsastella. Aluksi voi aina laittaa kuiviketta noin puolet biojätteen määrästä.
– Ajan kanssa, kun kompostointi ja oman biojätteen koostumus tulee tutummaksi, oppii tietämään sopivan kuivikkeen määrän. Sen tarkoitus on sitoa kosteutta ja pitää kompostimassa ilmavana. Kompostori tarvitsee happea toimiakseen kunnolla ja hapen se saa siis kuivikkeesta. Kuivike myös poistaa epämiellyttäviä hajuja. Kärpästen ilmaantumista kompostoriin voi ennaltaehkäistä peittämällä biojäte huolellisesti kuivikkeella.
– Tilavuutta kompostoriin varataan 50–100 l/asukas/vuosi. Markkinoilla olevat 200–250 litraiset kompostorit ovat tilavuudeltaan sopivia esimerkiksi nelihenkiselle perheelle, Nuotio opastaa.
"Kompostointipuistossa voi kesällä tutustua erilaisiin kompostorivaihtoehtoihin", Maija Nuotio neuvoo.
Kun valitsee kompostorin kannattaa tutustua kunnolla sen käyttöominaisuuksiin. Lämmön säilymiseen kompostorissa vaikuttavat eristys, tiivistetyt luukkujen saumat ja yhtenäinen runkorakenne.
– Toisten mielestä kompostorissa on ehdottomasti oltava auki pysyvä kansi. Itse kiinnittäisin huomiota myös tyhjennysluukun kokoon ja siihen että kompostorin tyhjentäminen onnistuu esteettömästi ja ihan kunnon kokoisella lapiolla. Kompostorin korkeuskin voi vaikuttaa käyttömukavuuteen. Lisäksi kompostorille kannattaa valita sellainen paikka, johon talvella on helppo kulkea ja kesällä sen hoitaminen onnistuu helposti. Mitä vaikeammassa paikassa kompostori sijaitsee, sitä vähemmän sitä tulee hoidettua.
Nuotio kertoo, että kompostointirekisteriin on tullut joulun välipäivinä ja vuoden vaihteessa paljon ilmoituksia.
– Velvoitealueella on noin 19 000 omakoti- ja pientaloa, joilta biojätettä tullaan keräämään. Näistä 2 900 on ilmoittautunut rekisteriin. Uskomme kompostoivien talouksien määrän olevan kuitenkin suurempi.
– Jos kotona on kompostori käytössä, on tärkeää ilmoittaa se viranomaisen kompostointirekisteriin, jotta biojäteastiaa ei toimiteta turhaan. Jos kompostointi ei kiinnosta, eikä mullalle ole käyttöä, kannattaa valita biojätteelle erilliskeräysastia, Nuotio neuvoo.

