Ennen hyvinvointialueuudistusta sotekenttä oli kuin tilkkutäkki – Elina Junnila odottaa tulevaisuuden tuovan tasa-arvoa niin kuluttajan kuin yrittäjänkin näkökulmasta
Hyvinvointialueuudistuksen myötä monet asiat sotepalveluissa yhdenmukaistuvat. Niitä ovat esimerkiksi hinnat ja laskutustavat, sekä kriteerit palvelujen saamiselle.
Satakunnan Yrittäjien soteprojektiryhmän tehtävä on välittää sotealan yrityksistä kantautuvaa viestiä hyvinvointialueen virkamiehistölle. Raumalainen kotihoitopalveluyrittäjä Elina Junnila aloitti Satakunnan Yrittäjien Soteprojektiryhmän puheenjohtajana historiallisella hetkellä tammikuussa 2023, jolloin hyvinvointialueuudistus astui voimaan.
Junnila uskoo, että hyvinvointialueuudistus tulee helpottamaan alan yritysten edunvalvontaa, sillä monet asiat sotepalveluissa yhdenmukaistuvat. Niitä ovat esimerkiksi hinnat ja laskutustavat, sekä kriteerit palvelujen saamiselle. Yhdenmukaistuminen helpottaa niin yrittäjiä kuin virkamiehiäkin.
Ennen hyvinvointialueuudistusta sotekenttä oli kuin tilkkutäkki. Toimintatavat saattoivat vaihdella jopa kunnan sisällä. Junnila odottaa hyvinvointialueuudistuksen tuovan tasa-arvoa niin kuluttajan kuin yrittäjänkin näkökulmasta.
Junnila kokee yhdenmukaistamisen tarjoavan isot mahdollisuudet myös PK- yrityksille, jotka voivat tarjota palvelujaan laajemmalle alueelle ja kasvattaa toimintaansa. Parhaimmillaan monituottajamalli yltää hyvinvointialueen strategiasta myös käytännön tasolle.
Kuva: SV arkisto/Jukka Silvast
Historiallinen hyvinvointialueuudistus on vasta alussa ja monet asiat toimivat väliaikaisin ratkaisuin. Tämä on näkynyt esimerkiksi epäselvyyksinä laskutusasioissa. Junnila uskoo, että maaliskuuhun mennessä uudet laskutusrutiinit ovat kuitenkin jo syntyneet.
Junnilan omalla alalla kotihoidossa hyvinvointialueuudistus on näkynyt muun muassa muutoksina palveluseteleissä. Hän kertoo, että esimerkiksi Eurajoella palvelusetelin arvo on muuttunut aikaperusteisesta kiinteäksi käyntihinnaksi. Kysymyksiä on herättänyt se, että käynnit voivat kuitenkin olla kestoltaan hyvin eri mittaisia.
– Virkamiesten kanssa olen käynyt näitä keskusteluja. Olen saanut sellaisen vastauksen, että asioita tullaan kevään aikana vielä uudelleen tarkastelemaan, Junnila sanoo.
Hän muistuttaa, että hyvinvointialueilla on itsellään paljon valtaa päättää siitä, miten asiat omalla alueella hoidetaan. Satakunnassakin on nyt siis hyvä hetki luoda PK-yrityksille tasavertaiset mahdollisuudet päästä mukaan kilpailuun.
Osittain alan yrityksissä on koettu, että hyvinvointialueuudistukseen liittyvissä neuvotteluissa suuret valtakunnalliset yritykset ovat jättäneet PK-yritykset varjoonsa. Siksi Junnila nimeää oleelliseksi kehityskohteeksi markkinavuoropuhelun kehittämisen yritysten ja hyvinvointialueen välillä.
– Pitäisi lähteä liikkeelle ihan siitä, että mikä koetaan markkinavuoropuheluksi hyvinvointialueella ja mikä yritysmaailmassa, hän sanoo.
Junnila muistuttaa, että sotepuolen yrityskenttä koostuu valtaosin PK-yrityksistä, jotka luovat alueelle työpaikkoja ja verotuloja.
– Pienemmällä yrityksellä pitää olla yhtäläinen mahdollisuus tarjota palvelua kuin valtakunnallisellakin. Hankintoja ei saa tehdä niin, että se syrjii tai sulkee pois pienempiä, esimerkiksi pyytämällä tarjoamaan liian isoja kokonaisuuksia.
Hyvinvointialueelta Junnila toivoo avoimuutta palvelujen yksikköhintojen suhteen, sillä päättäjien tulisi olla niistä hyvin perillä. Silloin pystytään aidosti vertaamaan yksityisten hintoihin, ja tekemään järkeviä ratkaisuja sen suhteen, mihin veronmaksajien rahoja käytetään.
Toimittaja: Pauliina Vilpakka
