Haapluodon Veikko yllättyi myönteisesti maalämmöstä
Eurajoen Orjasaaressa asuva Veikko Haapluoto asennutti maalämmön taloonsa jo 22 vuotta sitten.
UutisRauma
Maalämpö oli tuolloin verrattain uusi asia. Veikko Haapluotokin epäili sellaisen asentamisen järkevyyttä.
– Kyllä suora sähkölämmitys olisi ollut paljon halvempi investointi. Onneksi vaimo Tarja oli vahvasti maalämmön kannalla ja päädyimme lopulta siihen, kertoo Veikko Haapluoto.
Runsaassa 20 vuodessa eri lämmitysjärjestelmiä on tullut runsaasti tarjolle. Energian hinnan nousu ja ihmisten mukavuudenhalu ovat lisänneet kysyntää.
– Kun muutimme Kappelinluhdan omakotitalosta tänne Orjasaareen, ei ilmalämpöpumpuistakaan paljon puhuttu, Haapluoto muistelee.
Öljylämmitys oli varsin yleinen ja paljon taloissa käytettiin myös suoraan sähkölämmitystä.
Haapluodot ovat kehuneet maalämpöpäätöstä monet kerrat, koska energialasku jäi huomattavan pieneksi verrattuna mihin tahansa muuhun lämmitysmuotoon.
– Investointi on maksanut itse itsensä jo moneen kertaan, hän vakuuttaa ja muistuttaa tuosta epäilevästä asenteestaan maalämpöä kohtaan.
– Syynä olivat tietämättömyys ja ennakkoluulot, Haapluoto naureskelee.
Maalämpöpumppu maksoi 6 000 markkaa ja porakaivo 14 000 markkaa eli yhteishinnaksi tuli 20 000 markkaa.
Haapluoto on kirjannut ylös maalämmön vuosikulutuksen. Se on keskimäärin 4 400 kiloWattia. Kuukausilaskuksi tulee keskimäärin alle sata euroa. Viimeinen sähkölaskua oli 20 euroa siirtokuluineen.
Haapluoto kehuu myös maalämmön vaivattomuutta, ja sitä, ettei 22 vuoteen ole tarvinnut tehdä minkäänlaisia korjauksia tai parannuksia.
Alkuun ongelmana oli liiallinen lämpö. Se ei johtunut järjestelmästä sinänsä, vaan termostaatista, joka oli asennettu liian korkealle lämpötilalle.
Haapluotojen päätökseen vaikutti myös se, että he rakensivat Orjasaareen uuden sadan neliön talon. Näin maalämpöputkien vetäminen voitiin ottaa heti piirustuksissa huomioon.
Suurin kustannus aiheutui porakaivosta. Lämpöä otetaan talteen 140 metrin syvyydestä. Muut kustannukset ovat tähän verraten suhteellisen pieniä.
Talon lämmityskustannuksia alentaa myös tuvan leivinuuni. Se antaa lämpöä ja säästää sähköä etenkin kylminä talvipäivinä.
Haapluodot luonnehtivat itsensä vihreiksi ihmisiksi. He kun ajattelevat, miten energian kulutuksen ja ympäristön rasituksen voi saada mahdollisimman pieneksi. Niinpä he rakennuttivat myös jätevesien puhdistusjärjestelmän. Se toimii neljän eri saoskaivon avulla.
Ensimmäiseen pumpataan jätteet, sen jälkeen ne kulkeutuvat puhdistuskaivoon ja edelleen 140 muovikiekkoa sisältävään kaivoon sekä viimeisessä kivivillasuodattimet puhdistavat sen, mitä jäljelle on jäänyt.
Jotta loppuaines ei päätyisi mereen, pitää sille olla tarpeeksi iso imeytyskenttä. Isolla tontilla riittää tähän hyvin tilaa.
– Joka kevät ja syksy pesen kaivot painepesurilla. Samalla voin tarkistaa, että kaikki on kunnossa ja järjestelmä toimii, kehuu Veikko Haapluoto selvästi ylpeänä ekologisuudestaan.
Tankkiauto tulee imaisemaan pesuvedet pois. Kertamaksu on noin 100 euroa.
– Halvemmaksi tämä kuitenkin tulee kuin kunnan viemäri tai se, että tankkiauto tyhjentäisi jätekaivon useamman kerran vuodessa, vakuuttaa Haapluoto.
Talousvetensä he saavat porakaivosta, joten siihenkään ei tarvita kunnan vesijohtoa. Hän haluaa kuitenkin korostaa, ettei kaikessa pidä laskea joka euroa, vaan pitää lähteä myös siitä, että ympäristö ja vedet pysyvät puhtaina.
