Hanna kannustaa kaikkia tutkimaan rintansa säännöllisesti
Syöpä voi osua kenen kohdalle tahansa.
Annina Lönnberg
– Vasta silloin ymmärtää terveyden merkityksen, kun sen on menettänyt, toteaa noormarkkulainen Hanna Lönnberg.
Hänen taannoin omalle Facebook-sivulleen tekemä päivitys rintasyövästä järkytti laajasti monia.
– Olen saanut paljon kannustusta ja tsemppejä. Haluan puhua asiasta avoimesti, sillä tämä koskettaa monta naista ja haluan tuoda asiaa esille kaikille, että se otettaisiin vakavasti. Kannattaa olla tarkkana ja tutkia rinnat vähän väliä, ihan jokaisen meistä ikään katsomatta, hän toteaa.
Syöpäjärjestöjen verkkosivulla kerrotaan, että rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä ja siihen sairastuu keskimäärin vuosittain 5 000 naista, eli joka seitsemäs nainen sairastuu siihen elämänsä aikana.
Hanna koki muutama viikko sitten järkytyksen, kun lääkärissä paljastuikin, että oikeasta rinnasta löytyi kasvain.
– Eihän sitä voi millään tavalla käsittää eikä ymmärtää, kunnes se osuu omalle kohdalle, hän pohtii.
Lönnberg kertoo olleensa noin 10 kuukautta sitten 50-vuotistarkastuksen joukkoseulassa, jossa myös rinnat tutkittiin. Silloin ei löytynyt mitään.
– Kuitenkin tunsin helmikuun puolivälissä jotain kummallista vasemmassa rinnassa ja päätin heti tutkituttaa asian. Olen erittäin kiitollinen Porin kaupungin työterveyshuollolle, jossa asia otettiin heti vakavasti ja pääsin nopeasti eteenpäin. Ilmeni, että vasemmalla puolella ei ollut mitään, mikä viittaisi kasvaimeen. Mutta lääkäri kuitenkin ultrasi myös toisen rinnan ja siellä kaikki ei ollutkaan niin hyvin, vaan löytyi pieni kasvain. Siitä otettiin heti näyte. Lääkäri kehotti varautumaan henkisesti asiaan. Viiden päivän jälkeen tuli koevastaus, jossa selvisi, että oikealla puolella oli syöpäkasvain. Pääsin jo muutaman päivän päästä jo Satasairaalaan lisätutkimuksiin.
– Pelästyin samalla, että miten käy, kun sairastan reumaa, että voinko käyttää enää biologista lääkettä. Että jos tässä samaan syssyyn menee myös liikuntakyky. Kaikki asiat tuntuivat kaatuvan päälle, mutta onneksi reumalääkärini rauhoitti minua ja totesi, että otetaan asia kerrallaan, pyöräilyä, juoksua ja kuntosalia harrastava Lönnberg miettii.
Viime viikolla Hanna pääsi jo torstaina leikkaukseen.
– Uskomattoman nopeaa toimintaa, olen kyllä kiitollinen. Katsotaan, mitä tuleman pitää. Leikkauksen jälkeen tietää, miten jatkohoito järjestyy, kuinka paljon saa sädehoitoa ja saanko solumyrkkyä. En yleensä stressaa asioista, mutta tämä kyllä laittoi miettimään ja pohtimaan tulevaisuutta ja täytyy nyt ajatella, että tunnelin päässä on aurinko. Lääkärin mukaan ennuste on hyvä ja minä selviän tästä, Hanna hymyilee.
Ensijärkytyksestä selvittyään Hanna mietti, kuinka paljon haluaa asiasta kertoa. Hän päätti olla asiasta avoin ja kertoi diagnoosistaan omalla Facebook-seinällään, jotta muutkin huomaavat tutkia itsensä sekä käydä tarvittaessa tutkimuksissa nopeasti.
– Viikko diagnoosista oli silti järkyttävää aikaa, kun mikään muu asia ei pyörinyt mielessä. Päätin jatkaa töissä normaalisti, sillä teen puolipäiväistä jo reuman takia. Se oli järkevä päätös, sillä töissä saa muuta ajateltavaa. Jos olisin jäänyt kotiin, makaisin sohvalla ja märehtisin vain tätä asiaa.
Myös ystävien ja jopa lähes tuntemattomien ihmisten tsempit vievät eteenpäin.
– On tullut uskomaton määrä yhteydenottoja. Hienoa nähdä, kuinka ihmiset välittävät. Kaikille haluan sanoa kiitokset ja kehottaa ottamaan tämän asian vakavasti, sillä se voi näköjään osua omalle kohdalle, Hanna toteaa.
