Erikoisin SM-liigan alku vuosikymmeniin
Jääkiekon SM-liigassa marssijärjestys näyttää perin erikoiselta. Esimerkiksi karsijaksi jo ennen sarjaa tuomittu Jukurit on tasapisteissä mestarisuosikki Lukon kanssa.
Pauli Uusi-Kilponen
Sarjan kärjessä komeilee Porin Ässät. Melkoinen yllätys siihen nähden, mitä ennen sarjan alkua puhuttiin. Porilaisille pidettiin hyvänä saavutuksena pudotuspeleihin selviytymistä.
Ykköspaikka liigassa ei ole sattumapisteiden, loistavan maalivahtipelin tai keskialueen trapin ansiota. Se on tullut tasapainoisella viisikkopelillä molempiin suuntiin. Pelaajien sitoutuminen aktiiviseen pelitapaan ja uhrautuminen oman maalin suojelemisessa ovat silmiin pistäviä ominaisuuksia.
Ässät ajaa myös hienosti sisään nuoria kasvattejaan. Lasse Boelius alakerrassa ottaa yhä enemmän kiekollista roolia ja Feetu Knihti pelaa itselleen vakiopaikkaa ketjussa. Viime vuonna liigajoukkueeseen nousseet Patrick Juhola ja Nestor Noiva ovat ottaneet ison edistysaskeleen viime kaudesta.
Ässien vanavedessä tulevat JyP ja SaiPa sekä Kookoo. Jyväskyläläisten odotettiin kohentavat viime kaudesta, mutta ihan näin korkealle ei joukkueen odotettu nousevan.
Lähes ainoa yllätyksetön asia on se, että Lukko pelaa kuin viime kaudella. Vähän on nihkeää ja maalinteko tuottaa tuskaa, mutta laadukkaan materiaalinsa turvin joukkue kykenee napsimaan pisteitä niin, että ero sarjan kärkinelikkoon säilyy pienenä. Lukko hallitsee tilanteita, luo paikkoja, mutta kiekko ei löydä tietään verkon perukoille kuten kiekon hallinta ja maaliodottama edellyttäisivät.
Ylivoimakin on pysynyt tehottomana, vaikka pakkopeli pyöriin jopa erinomaisesti. Lukon leirissä voidaan todeta, että sarja on nuori ja aikaa asioiden kuntoon laittamiseen on paljon. Jo viime kaudella nähtiin, että aika käy Lukon pelin kehittymisen eduksi.
Hyvä kysymys on se, mitä tapahtuu, kun Lukko saa pelinsä rullaamaan ja maaliputken auki. Löytyykö sen jälkeen raumalaisille pysäyttäjää?
SaiPa on ollut viime kauden finaalipaikan jälkeen suurennuslasin alla. Joukkueesta lähti iso määrä tehoja ja kiekkoviisaat olivat jo valmiita pudottamaan lappeenrantalaiset jalustalta. Päävalmentaja Raimo Helminen on kuitenkin kyennyt jatkamaan viime kauden tyylillä. Armoton luistelu, aggressiivinen pystysuunnan puolustaminen ja pelin nopea kääntäminen puolustamisesta hyökkäykseen puree viime kauden tapaan. Helmisellä on myös kyky saada pelaajat antamaan parastaan.
Alkukauden kovin yllättäjä on ilman muuta Mikkelin Jukurit. Seura operoi 1,5 miljoonan euron pelaajabudjetilla. Kun seuraavaksi halvimmat joukkueet on koottu puolta miljoonaa kalliimmalla. Joukkue on Lukon kanssa 20 pisteellä kahdeksas. Se on enemmän kuin kukaan odotti. Nousun takana on valmentaja Jonne Virtanen. Hän on edustanut pelaajana myös Lukkoa. Jo viime kaudella Pelicansin pudottaminen karsintoihin kertoi jotain Virtasen kyvyistä saada pelaajista kaikki irti. Joukkue on koottu omista nuorista ja niistä, joille ei ole tahtonut löytyä pelipaikkaa muista liigaseuroista. Yksi sellainen pelaaja on Alexander Ruuttu, joukkueen kultakypärä.
Erikoisena voidaan pitää joukkueen onnistumista ylivoimalla. Joukkue on Tapparan jälkeen toiseksi tehokkain. Ylivoimaprosentti on 35 – kun se esimerkiksi Lukolla on 16.
Jos on Jukurit yllättänyt myönteisesti, ovat Ilves ja HIFK flopanneet senkin edestä. Joukkueet pitävät perää. IFK viimeisenä ja Ilves viimeistä edellisenä.
HIFK:n päävalmentaja Olli Jokinen voi puolustaa heikkoa menestystä loukkaantumisilla. Joukkueen riveistä on sarastuvalla ollut säännöllisesti toistakymmentä pelaajaa. Monet heistä ehdottomia kärkinimiä, kuten Jori Lehterä ja Sebastian Repo. Pahinta on se, että kärkinimet ovat pois pitkään. Pitää muistaa sekin tosiasia, ettei pitkältä sairauslomalta paluu ole ihan yksinkertainen asia, etenkään silloin kun pudotuspelipaikoista alkaa viimeisillä sarjaneljänneksellä kova taisto.
Ilveksen surkeaan pelaamiseen ei ole helppo löytää yksittäistä syytä. Taitoa ja tasoa joukkueessa on, mutta jotain puuttuu. Omissa kolisee todella helposti, puolustuksessa tehdään karmeita virheitä ja maalipaikkoja tuhlataan käsittämättömällä tavalla. Päävalmentaja Tommi Niemelän hymy on jo hyytynyt lehdistötilaisuuksissa. Selittelemään hän ei kuitenkaan ole ryhtynyt. Ihan mahdoton ajatus ei ole Niemelän vaihto vaikkapa vapaana olevaan Jussi Tapolaan. Hän sai kenkää SC Bernistä.