Syksyn Pk-yritysbarometri: Satakunnassa katsotaan eteenpäin luottavaisesti
Syksyn Pk-yritysbarometrissa satakuntalaisten pk-yritysten suhdanneodotukset nousivat valtakunnan keskiarvoa korkeammalle.
Sanna Jääskeläinen
Satakunnan pk-yrityksissä katsotaan tulevaan positiivisesti. Jo kevään Pk-yritysbarometrissa suhdanneodotukset nousivat positiivisiksi ja suuntaus jatkui 11. syyskuuta julkistetussa syksyn Pk-yritysbarometrissa. Satakunnassa suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku oli nyt 7, kun se oli keväällä 3. Koko maan saldoluku oli 3.
– Tätä lukua odotin ja täytyy sanoa, että se tukee omaa ajatusmaailmaani. Meillä on kehittyvän suhdanteen odotus alueellamme, sanoi Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Kari Varis julkistustilaisuudessa.
Satakunnan myönteinen näkymä on vähän yllättäväkin, sillä naapurimaakunnissa luvut ovat Pirkanmaata lukuunottamatta matalammat. Julkistustilaisuuden osallistujat uskovat, että Satakuntaan kohdistunut myönteinen uutisointi esimerkiksi vihreän siirtymän ja teollisuuden investoinneista on saanut myös pk-yrittäjät luottamaan yritystoiminnan kannattavuuteen. Pk-yritysbarometrin julkistustilaisuudessa olivat läsnä Kari Variksen lisäksi Finnveran aluepäällikkö Pia Kiuru, Satakunnan Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Sundell ja porilaisen kasvuyritys WiseNetworkin toimitusjohtaja Joni Meskanen.
Kun tuloksia tarkastellaan Satakunnan sisällä, on Rauman seutu tapansa mukaan edellä muita. Tällä kertaa suurin yllätys tulee kuitenkin Pohjois-Satakunnassa, jossa odotukset ovat kääntyneet positiivisemmiksi kuin Porin seudulla. Varis arvelee, että Pohjois-Satakunnassa oli edellisessä Pk-yritysbarometrissa negatiivinen luku, koska Natoon liittyvät odotukset eivät olleet realisoituneet.
– Nyt siellä suunnalla on alkanut tapahtua, sillä Kankaanpään seudulla on jo kohtaanto-ongelmaa eli avoimiin työpaikkoihin ei löydy sopivia hakijoita, hän mainitsee.
Satakuntalaisten yritysten liikevaihto-odotukset ovat edelleen hyvällä tasolla. Työllisyysodotukset ovat myös pysyneet samoina. Kasvuhakuisuudessakin on myönteisiä merkkejä. Joni Meskanen kertoo, että WiseNetwork on tänä vuonna palkannut 20 työntekijää, jo kolmantena vuonna peräkkäin. Hän arvelee, että Satakunnassa kasvun hidaste on pienten, yhden hengen yritysten määrä.
– Sen ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on kaikkein korkein kynnys. Meillä kasvun edelletys on se, että saamme hyvää henkilökuntaa.
Kari Varis iloitsee siitä, että Pk-yritysbarometri sekä monet muut mittarit ja tutkimukset osoittavat, että on lähdetty hitaaseen kasvuun.
– Kasvuhakuisten yritysten määrän lisääntyminen on positiivinen signaali, mutta emme ole vielä kuitenkaan palautuneet finanssikriisiä edeltäneeseen kasvuhalukkuutteen. Kaikki positiiviset uutiset kuitenkin vauhdittavat kasvua ja tulevaisuus näyttää tässä kohtaa aiempaa valoisammalta, hän sanoo.
Pk-yritysten rahoituksen saatavuudessa on Satakunnassa Pk-yritysbarometrin mukaan haasteita jopa 19 prosentilla yrityksistä. Finnveran perustehtävä on täydentää rahoitusmarkkinaa siellä, missä rahoitushaasteet ovat suurimpia. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisille yrityksille Finnveran takauksen saaminen on pääsääntöisesti edellytys rahoituksen järjestymiselle. Barometrin mukaan myös investointiodotukset ovat Satakunnassa edelleen heikot.
– Toisaalta yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt, ja yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia. Sen sijaan, että yritykset keskittyvät vahvistamaan puskureita epävarmuutta vastaan, kannustan käynnistämään tulevaisuuteen suuntaavia investointeja. Ne ovat tärkein keino varmistaa kasvu ja kilpailukyky. Juuri nyt on oikea hetki, kun kysyntä Suomen lähimarkkinoilla kasvaa, osaavaa työvoimaa on saatavilla ja korkotaso on alhainen, sanoo Pia Kiuru.
