Maa­rit Kaut­to

Ta­pa­ni Lah­den­suun ja Ee­tu Mäen kä­sis­sä moot­to­ri­sa­ha toi­mii kuin si­vel­lin ja muok­kaa puus­ta upei­ta veis­tok­sia, ku­ten kot­kia, kar­hu­ja, il­vek­siä, hir­viä, he­vo­sia ja jopa ih­mis­hah­mo­ja. Huh­ti­kuus­sa Po­rin Koti&Piha -mes­suil­la vel­jes­ten osas­tol­la ku­hi­si vä­keä, kun kaik­ki ha­lu­si­vat ku­vaan Ta­pa­nin veis­tä­män Stubb-pat­saan kans­sa.

– Tein Stub­bin ihan mark­ki­noin­ti­mie­les­sä ja se hoi­ti kyl­lä hom­man­sa, Ta­pa­ni nau­raa.

Täl­lä het­kel­lä Stubb-veis­tos on Hy­vin­kääl­lä, ITE-tai­de­puis­to Mid­d­le of Now­he­re’ssa, mis­sä avau­tuu 24. ke­sä­kuu­ta 30 it­se­op­pi­neen tai­tei­li­jan tuo­tan­nos­ta koos­tu­va näyt­te­ly.

– Ee­tul­la ja mi­nul­la on näyt­te­lys­sä oma, vii­dak­ko­tee­mai­nen osio, Ta­pa­ni ker­too.

Huhtikuun Koti&Piha -messuilla Sahaseppien osastolla riitti kuhinaa, kun kaikki halusivat kuvaan Tapanin veistämän Stubb-patsaan kanssa.

Sanna Jääskeläinen

Po­ris­sa kas­va­neet Ta­pa­ni ja Ee­tu ovat oi­ke­as­ti vel­jek­siä, vaik­ka heil­lä on­kin eri su­ku­ni­mi.

– Minä otin vai­mon su­ku­ni­men, ei sii­nä sen kum­mem­paa, Ta­pa­ni pal­jas­taa.

Täl­lä het­kel­lä Ta­pa­ni asuu Po­rin Ruos­nie­mes­sä ja Ee­tu Tu­rus­sa. Mo­lem­mil­la on va­ki­tui­nen päi­vä­työ ja moot­to­ri­sa­ha­veis­tok­sia he te­ke­vät Sa­ha­se­pät-ke­vy­ty­rit­tä­ji­nä. Veis­tos­ten te­ke­mi­nen läh­ti Ta­pa­nin ha­lus­ta ko­keil­la, pys­tyi­si­kö hän sii­hen.

– Olin näh­nyt mui­den te­ke­mis­tä ja noin kuu­si vuot­ta sit­ten ko­ro­na-ai­kaan pää­tin ko­keil­la, mi­ten moot­to­ri­sa­ha py­syy kä­des­sä­ni. Sitä en­nen en ol­lut käyt­tä­nyt moot­to­ri­sa­haa kuin sa­tun­nai­ses­ti jon­kun puun kaa­ta­mi­seen ja polt­to­pui­den te­ke­mi­seen. Ai­van en­sim­mäi­sek­si veis­tin kot­kan ja se on­nis­tui­kin yl­lä­tyk­sek­se­ni oi­kein hy­vin. Sii­tä se in­nos­tus sit­ten läh­ti.

– Ee­tu hu­rah­ti la­jiin myö­hem­min ja oli tree­nan­nut vas­ta kak­si kuu­kaut­ta, kun osal­lis­tui kans­sa­ni moot­to­ri­sa­ha­veis­ton SM-ki­soi­hin. Hän si­joit­tui vuon­na 2023 pi­ka­veis­tos­ki­sas­sa ho­pe­al­le teh­ty­ään vas­ta nel­jän­nen veis­tok­sen­sa, Ta­pa­ni ke­huu.

Vuon­na 2024 Ta­pa­ni voit­ti ki­san Lai­ti­lan Ko­ne­päi­vil­lä ja Ee­tu saa­vut­ti ho­pe­aa. Vel­jek­set päi­hit­ti­vät jopa ki­sas­sa mu­ka­na ol­leet Suo­men mes­ta­rit. Tänä vuon­na SM-ki­sat jär­jes­te­tään elo­kuus­sa Piek­sä­mä­el­lä ja vel­jek­set ai­ko­vat ol­la mu­ka­na.

Porissa kun ollaan, karhupatsaat ovat suosittuja. Myös muita eläimiä, kuten ilveksiä, tilataan usein.

Juu­ri nyt Ta­pa­nil­la on po­si­tii­vi­nen on­gel­ma. Ti­lauk­sia on sen ver­ran run­saas­ti, et­tä on mie­tit­tä­vä, mi­ten eh­tii päi­vä­työn ja lap­si­per­he­ar­jen kes­kel­lä kai­ken te­ke­mään.

– Pal­jon ti­la­taan eläin­veis­tok­sia; kis­so­ja, koi­ria, kar­hu­ja, ket­tu­ja, kot­kia ja he­vo­sia. Nyt­kin on si­säl­lä ti­laus isos­ta he­vos­veis­tok­ses­ta. Po­ris­sa kun ol­laan, niin kar­hu on tie­ten­kin ylei­sin hah­mo. Jon­kin ver­ran on tul­lut teh­tyä myös huo­ne­ka­lu­ja, ku­ten pöy­tiä. Veis­tok­sia ti­la­taan usein kimp­pa­lah­ja­na esi­mer­kik­si 50- ja 60-vuo­tis­lah­joik­si, mut­ta myös ihan omak­si ilok­si.

Tu­kit, joi­ta veis­tä­mi­seen tar­vi­taan ovat iso­ja.

– Kun aloit­te­lin hom­maa, tar­peek­si iso­jen tuk­kien saa­mi­nen oli han­ka­laa. Ny­ky­ään mi­nul­la on hyvä ver­kos­to met­sä­no­mis­ta­jia, jot­ka myy­vät sa­hal­le lii­an suu­ret tuk­kin­sa mi­nul­le. Män­ty ja kuu­si ovat par­hai­ta pui­ta tä­hän hom­maan, sil­lä ne ovat pih­kai­sia ja säi­ly­vät ul­ko­na pi­dem­pään kuin esi­mer­kik­si koi­vu, Ta­pa­ni jut­te­lee.

Mie­lui­ten Ta­pa­ni veis­tää kot­kia. Työs­sä käy­te­tään yleen­sä kah­ta moot­to­ri­sa­haa, en­sin jä­re­äm­pää ja sit­ten vii­meis­te­lyyn pie­nem­pää.

– Jos ha­lu­taan oi­kein vii­meis­tel­ty pin­ta, niin sit­ten vie­lä tal­tal­la hi­o­taan yk­si­tyis­koh­tia. Sii­nä ne työ­ka­lut sit­ten ovat­kin, li­säk­si on käy­tet­tä­vä suo­ja­la­se­ja ja kor­va­tulp­pia.

Moot­to­ri­sa­ha­veis­to on Ta­pa­nil­le ra­kas har­ras­tus, jos­ta on tul­lut osit­tain myös työ.

– Ei se sil­ti tun­nu työl­tä. On joka ker­ta yh­tä hie­noa näh­dä, kun veis­tos al­kaa hah­mot­tua. Haa­vei­len sii­tä, et­tä voi­sin jät­tää päi­vä­työ­ni ja jää­dä pel­käs­tään moot­to­ri­sa­ha­veis­tä­jäk­si, mut­ta vaik­ka ti­lauk­sia on­kin nyt pal­jon, en sil­ti ihan vie­lä us­kal­la, sil­lä tal­vet ovat hil­jai­sem­pia, Ta­pa­ni miet­tii.