Karjalaiset juuret yhdistävät
Hiitolan Pitäjäseura on yhdistänyt naiset ja he pitävät tärkeänä, että karjalaisia muistoja ja perinteitä jaetaan seuraaville sukupolville.
Petra Söder
NOORMARKKU
Raija Laaksonen, Terttu Ketola, Merja Välimäki ja Anja Kekki vaalivat karjalaisia sukujuuriaan ja kokoontuvat säännöllisesti eri tapahtumiin muistelemaan vanhoja aikoja.
– On hienoa, kun voimme yhdessä puhua karjalaisuudesta. Karjalaiset ovat kovia höpöttämään ja tapaamisissa kukaan ei kuuntele toista, he naurahtavat.
92-vuotias Terttu Ketola on ollut mukana kahdella evakkomatkalla 6-vuotiaana ja 10-vuotiaana paetessaan sotaa Karjalasta perheensä kanssa. Hän ei koe aikaa pelottavana, vaan hän suhtautui asioihin lapsen uteliaisuudella.
– Muistan, kun meidän jokaisen rintapieleen laitettiin junassa nimi siltä varalta, jos tulisi pommitus. Tarkistin nimeni monta kertaa junamatkalla. Muistan myös sen, kun pysähdyimme juna-asemalle ja lotat antoivat meille ruokaa, hän muistelee.
Hiitolalaiset asutettiin pääosin Satakuntaan ja Ketola asui pitkään Noormarkussa. Kului 46 vuotta ennen kuin Ketola pääsi seuraavan kerran vierailemaan synnyinseudullaan.
– Ensimmäinen vierailu oli koskettavin. Sitä ei voinut uskoa todeksi, että olemme täällä. Taloa ei enää ollut, mutta kotipaikan kyllä tunnisti. Tuli ilo, kun pääsimme sinne, hän kertoo.
Ketolalle karjalaisuus on kaikki kaikessa. Hän on Karjalaseuran varapuheenjohtaja ja pitää murrepiiriä Hiitolan Pitäjäseurassa. Hän vaalii mielellään muistoja ja jakaa karjalatietoisuutta eteenpäin seuraaville sukupolville.
– Olen saanut serkultani mummun vanhat kirjeet, joihin hän on kirjoittanut kaikki sodan aikaiset lähdöt ja kotiin palaamiset. Ne ovat arvokasta tietoa, hän kertoo.
Laaksonen toimi aikoinaan matkanjärjestäjänä Hiitolan alueelle ja on tehnyt yhteensä noin 150 matkaa Karjalaan. Samalla he ovat kunnostaneet muistomerkkejä ja vieneet avustuksia alueelle.
– Olen syntynyt Pietarsaaressa, mutta kun pääsin ensimmäisen kerran Hiitolaan, tuntui se ihan kodilta, Hiitolan Pitäjäseuran puheenjohtaja Raija Laaksonen kertoo.
Myös Kekki ja Välimäki ovat vierailleet sukunsa tiloilla Karjalassa ja pitävät tärkeänä vaalia karjalaisia muistoja ja perinteitä.
– Kiinnostuimme asioista vähän liian myöhään, kun ei ollut enää ketään vastaamassa kysymyksiimme. Nyt koitamme vaalia karjalaisia perinteitä ja välittää ne edelleen seuraaville sukupolville, he kertovat.
Naiset kokevat hieman haikeaksi sen, ettei Karjalaan tällä hetkellä pääse. Ketolan 85-vuotissyntymäpäivät ehdittiin onneksi viettämään Hiitolassa kolmen sukupolven voimin.
– Se oli viimeinen kerta, kun pääsimme sinne ennen koronaa ja sotaa. Onneksi ehdimme jakamaan kulttuuriperintöä myös seuraaville sukupolville, Ketola ja Laaksonen pohtivat.
Naiset kuuluvat kaikki Hiitolan Pitäjäseuraan, jossa ovat ystävystyneet. Yhdistys järjestää vuodessa 30 tapahtumaa ja monipuolista ohjelmaa murrepiiristä erilaisiin käsitöihin. Yhdistykseen kuuluu 600 jäsentä ympäri Suomea.
– Meillä on vuodessa kolme suurempaa juhlaa, äitienpäivä, joulujuhla ja Hiitolan pitäjäjuhla. Tänä vuonna teemana ovat murteet, viime vuoden teemana oli aineeton kulttuuriperintö, kertoo Laaksonen
Yhdistyksen tarkoituksena on olla entisten Hiitolan kunnan alueella asuneiden ja heidän jälkeläistensä yhdyssiteenä, koota ja tallettaa Hiitolan historiaan liittyviä kulttuuriarvoja sekä vaalia kotiseudun muistoa ja perinnettä.
– Yhdistykseen ovat tervetulleita kaikki, jotka kunnioittavat karjalaista kulttuuria ja vaalivat kanssamme hiitolalaista ja karjalaista perinnettä. Otamme avosydämin uusia jäseniä mukaan toimintaamme, Laaksonen kertoo.
Yhdistys järjestää 4. elokuuta yhdessä Porin, Yyterin ja Ahlaisten Karjalaseurojen kanssa yhteislauluillan, jossa pääsee laulamaan karjalaisia perinnelauluja. Laulattajina toimivat Martti Henttonen ja Vesa Formunen hanureineen.
– Laulaminen on aina kuulunut karjalaisuuteen. Viime kesänä osallistujia oli 250 ja lauluvihkot loppuivat melkein kesken, kertoo Laaksonen.
Yhteislauluillan suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja tapahtumiin on osallistunut vuosien varrella yhteensä jo lähes 2800 henkilöä. Yhteislauluillassa tuuletetaan samalla kansallispukuja ja Laaksonen kannustaakin jokaista pukeutumaan kansallispukuun.
– Myös tänä vuonna voimme pukeutua parhaimpiimme ja viettää upeiden kansallispukujen tuuletuspäivää. Tapahtumaan ovat kaikki tervetulleita ja sinne on vapaa pääsy, Laaksonen sanoo.
