Maa­rit Kaut­to

Iso avo­par­ve­ke oli yk­si syy, mik­si po­ri­lai­set An­ja ja Rei­jo Lai­ti­nen va­lit­si­vat ny­kyi­sen ker­ros­ta­lo­a­sun­ton­sa ko­dik­seen. Lai­ti­set asu­vat Kar­hu­kort­te­lis­sa, Asun­to Oy Kul­ta­her­ras­sa lä­hel­lä Ko­ke­mä­en­jo­en ran­taa. He ovat pa­luu­muut­ta­jia, jot­ka kai­pa­si­vat 45 vuo­den muu­al­la asu­mi­sen jäl­keen ta­kai­sin juu­ril­leen.

– Asuim­me työ­u­ram­me ajan, eli noin 30 vuot­ta Rau­mal­la ja sen jäl­keen ra­ken­sim­me vie­lä oma­ko­ti­ta­lon Keu­ruul­le, Keu­ruu­jär­ven ran­nal­le. Iän kart­tu­es­sa ta­lon ja ison ran­ta­ton­tin hoi­ta­mi­nen kävi työ­lääk­si ja kai­pa­sim­me myös Po­riin. Niin­pä ryh­dyim­me et­si­mään tääl­tä so­pi­vaa, help­po­hoi­tois­ta asun­toa.

– Asum­me nyt en­sim­mäis­tä ker­taa elä­mäs­säm­me va­ki­tui­ses­ti ker­ros­ta­los­sa, em­me­kä ole päi­vää­kään ka­tu­neet va­lin­taam­me. Muu­tim­me heti ta­lon val­mis­tut­tua ke­sä­kuus­sa 2022 ja olim­me en­sim­mäi­set, jot­ka kan­toi­vat ta­va­ran­sa si­sään val­mis­tu­mis­päi­vän aa­mu­na.

– Avo­par­vek­keem­me on kuin pie­ni ri­vi­ta­lo­pi­ha, jos­sa voi viet­tää ai­kaa ul­koil­mas­sa, mut­ta ei tar­vit­se huo­leh­tia suu­ris­ta kun­nos­sa­pi­to­toi­mis­ta. Par­vek­keen lat­ti­a­kin on kom­po­siit­tia, ei­kä vaa­di joka ke­säis­tä öl­jy­ä­mis­tä, jota saim­me teh­dä ihan riit­tä­väs­ti Keu­ruun ta­lom­me suu­rel­la te­ras­sil­la, An­ja Lai­ti­nen nau­raa.

Asun­to Oy Kul­ta­her­ra on ra­ken­net­tu niin, et­tä ta­lon pi­ha­kan­si on vas­ta toi­ses­sa ker­rok­ses­sa. Ala­ker­ras­sa on park­ki­hal­li. Tämä mah­dol­lis­ti Lai­tis­ten toi­ses­sa ker­rok­ses­sa si­jait­se­van asun­non avo­par­vek­keen. Ti­la­va avo­par­ve­ke si­jait­see niin, et­tä sii­hen pais­taa au­rin­ko lä­hes koko päi­vän.

– Au­rin­koi­sel­la sääl­lä avo­par­vek­keel­lam­me on to­del­la kuu­ma. Sik­si asen­sim­me mar­kii­sit, jot­ka tuo­vat ter­ve­tul­lut­ta var­joa. Li­säk­si par­ve­ket­ta kier­tä­vä put­ki­ai­ta oli meis­tä lii­an avo­nai­nen, jo­ten Rei­jo sai lu­van teh­dä kun­nol­li­sen ai­dan, jot­ta em­me ole kuin tar­jot­ti­mel­la mui­den sil­mien al­la.

– Kun olem­me ko­to­na, kah­vit­te­lem­me ja syöm­me par­vek­keel­la. Avo­par­ve­ke mah­dol­lis­taa kaa­sug­ril­lin ja sa­vus­ti­men­kin käy­tön. Hel­pos­ti par­vek­keel­la tu­lee olo, et­tä asum­me edel­leen oma­ko­ti­ta­los­sa. Myös las­ten­lap­set viih­ty­vät siel­lä mel­lä käy­des­sään.

Lai­ti­set ovat si­sus­ta­neet avo­par­vek­keen­sa viih­tyi­säk­si ke­sä­o­lo­huo­neek­si. Par­vek­keel­ta on nä­ky­mä kuu­den ta­lo­yh­ti­ön muo­dos­ta­mal­le, viih­tyi­säl­le si­sä­pi­hal­le ja li­säk­si sen toi­ses­ta pää­dys­tä voi kat­sel­la Ko­ke­mä­en­jo­el­le ja Rau­man­sil­lal­le ja naut­tia jo­el­ta usein pu­hal­te­le­vis­ta raik­kais­ta tuu­lis­ta. Par­vek­keen pää­tyyn on­kin si­joi­tet­tu mu­ka­va, kah­den hen­gen riip­pu­tuo­li, jos­sa on kiva yh­des­sä kat­sel­la mai­se­mia.

An­ja kas­vat­taa par­vek­keel­la lä­hin­nä yrt­te­jä.

– Ke­sä­ku­kis­sa on se han­ka­luus, et­tä nii­tä pi­tää jat­ku­vas­ti kas­tel­la. Meil­lä on mat­kai­lu­au­to Sii­ka­ran­nas­sa ja kier­te­lem­me sil­lä myös eri puo­lil­la Suo­mea ja käym­me las­ten luo­na. Lap­sis­ta toi­nen asuu Kou­vo­las­sa ja toi­nen Rau­mal­la. Olem­me siis ke­säl­lä pal­jon pois­sa ko­toa. Sitä pait­si si­sä­pi­hal­la, ai­van par­vek­keem­me edus­tal­la, on hie­not is­tu­tuk­set, An­ja jut­te­lee.

An­jan ja Rei­jon mu­kaan Kul­ta­her­ras­sa asu­mi­nen on mu­ka­vaa ja help­poa. Avo­par­vek­keen li­säk­si asun­nos­sa on la­si­tet­tu par­ve­ke, jon­ne mah­tuu kah­den is­tut­ta­va soh­va, kak­si tuo­lia ja pie­ni pöy­tä. Siel­lä kah­vi­tel­laan tal­vel­la ja kyl­mil­lä il­moil­la.

– Plus­saa on myös Kir­ju­rin­luo­don lä­hei­syys. Pää­sem­me sin­ne kä­te­väs­ti len­kil­le mil­loin vain.

Suo­mi­A­ree­nan ai­ka­na kuu­den ta­lo­yh­ti­ön si­sä­pi­hal­le saa­daan myös vie­rai­ta, sil­lä Suo­men Kiin­teis­tö­liit­to jär­jes­tää tee­mal­la ”Tul­vi­vat kel­la­rit, hoh­kaa­vat asun­not” pa­nee­li­kes­kus­te­lun ja sen jäl­keen kau­pun­ki­kä­ve­lyn, jon­ka ai­ka­na tu­tus­tu­taan myös Kar­hu­kort­te­lin ta­lo­jen uu­den­lai­seen kau­ko­vii­len­nyk­seen sekä hu­le­ve­si­rat­kai­suun.

– Asuk­kai­na olem­me kau­ko­vii­len­nyk­seen to­del­la tyy­ty­väi­siä. Ke­sä­kuu­mal­la­kaan asun­tom­me ei hoh­kaa. Vii­len­nys­tä voi it­se sää­tää mie­lei­sek­seen, An­ja ja Rei­jo to­te­a­vat.