Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys: "Kokemäenjoki palautettava uuteen kalatiestrategiaan"
Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys ry vaatii, että Kokemäenjoki palautetaan uuteen kalatiestrategiaan. Kalatiestrategian toisen vaiheen suunnittelu on käynnistetty. Ensimmäinen strategia valmistui vuonna 2012. Silloin isoista joista Kokemäenjoki jätettiin suunnittelun ulkopuolelle.
– Toimintaympäristö on muuttunut paljon tässä ajassa. Edellytykset muutokseen ovat olemassa, joten Kokemäenjoen on oltava mukana kalatiestrategiassa, yhdistys toteaa.
Kunnostusyhdistyksen mukaan Isot joet - joiden keskivirtaama on yli 100 m3/s - ovat Suomessa äärimmäisen uhanalaisia. Uuden kalatiestrategien priorisoinnin kriteereihin onkin sisällytettävä eliölajien suojelu, ekosysteemien ennallistaminen ja yhteiskunnallinen hyöty.
– Pohjana on oltava isojen jokien ohitusuomaratkaisut, luonnonuomien vesitys ja säännöstelyn haittojen vähentäminen. Nämä ovat yhteiskunnallisesti vaikuttavampia kuin patojen poisto latvapurosta. Lyhytaikaissäännöstelyn lievennys on tehokas koko Kokemäenjoen alaosalle. Jokialueella saadaan huippuhyötyjä kunnostuksella jo pelkästään ympäristövirtaamilla.
– Päätavoitteena on palauttaa altaaksi tai kuivaksi maaksi muutettuja uomia takaisin virtavesiympäristöksi tai rakentaa tekokoskia ja -uomia riittävällä virtaamalla patojen viereen uudeksi elinympäristöksi virtavesilajeille. Näitä ratkaisuja olisi erityisen tärkeä käyttää esimerkiksi Itämereen laskevien suurten jokien alimmissa padoissa, jolloin vaellus merestä virtavesiympäristöön ja takaisin olisi helppoa, yhdistys painottaa ja jatkaa:
– Kokemäenjoki oli aikoinaan Selkämeren merkittävin vaelluskalajoki. Jokiuomaa perattiin uittoa varten ja 1900-luvulla vapaa joki suitsittiin vesivoimalaitoksilla. Nämä kaikki tehtiin ehdolla, että vaelluskalakanta palautetaan myöhemmin. Tämä lukee seitsemän vesivoimalaitoksen alkuperäisissä lupaehdoissa – vaelluskalakanta palautettava. Kokemäenjoen pääuomassa ei ole kuitenkaan tehty käytännössä mitään kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä uiton, vesivoimatalouden ja tulvasuojelun aiheuttamien perkausten jälkeen vaikka vesipuitedirektiivi sitä edellyttää.
EU:n komissio on 3.10.2024 käynnistänyt rikkomusmenettelyn Suomea vastaan. Syynä tähän on se, että Suomi ei noudata vesipuitedirektiiviä, johon kuuluu muun muassa vesivoimalaitosten luvitusten tarkistaminen, patojen ohittaminen ekologisella jatkumolla ja ekologisen ympäristövirtaaman varmistaminen.
– Laadimmekin yhteistyössä järjestöjen kanssa aloitteen kalatalousvelvoitteen muuttamisesta ja kalojen luontaisen elinkierron turvaamisesta. Aloitteella halutaan panna vireille Kokemäenjoen reitin vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteiden muutos ja siten vauhdittaa kalojen vaellusyhteyksien ja lisääntymisympäristön palauttamista. Aloite on toimitettu kalatalousviranomaiselle. Mitään ei ole tapahtunut, Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistyksen julkilausumassa korostetaan.