Jan­ne Ran­ta­nen

Norsk e-Fuel va­ra­si vii­me syk­sy­nä Rau­man sa­ta­mas­ta maa-alu­een. Yh­tiö suun­nit­te­lee säh­kö­polt­to­ai­ne­teh­das­ta, jon­ka tuo­tan­to voi nous­ta sa­taan mil­joo­naan lit­raan vuo­des­sa.

Lai­tos val­mis­tai­si ve­des­tä, vih­re­äs­tä ve­dys­tä ja hii­li­di­ok­si­dis­ta syn­teet­tis­tä polt­to­ai­net­ta. Asi­ak­kai­na oli­si­vat en­nen kaik­kea len­to­yh­ti­öt.

Mitä Rau­man hank­keel­le kuu­luu, Norsk e-Fu­e­lin kau­pal­li­nen joh­ta­ja Lars Bjørn Lar­sen?

– Pro­jek­til­le kuu­luu hy­vää. Lu­pap­ro­ses­si, kaa­voi­tus- ja ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vi­oin­ti ovat käyn­nis­sä. Sa­maan ai­kaan kan­ta­verk­ko­suun­nit­te­lu ete­nee ja työs­ken­te­lem­me tii­viis­ti pai­kal­lis­ten si­dos­ryh­mien kans­sa lo­gis­tis­ten ky­sy­mys­ten rat­kai­se­mi­sek­si. Tut­kim­me myös lai­tok­sen yli­jää­mä­läm­mön hyö­dyn­tä­mis­tä, vas­taa Lar­sen.

Nor­ja­lai­syh­ti­ön han­ke on­kin yk­si Rau­man Ener­gi­aa ko­vas­ti kiin­nos­ta­vis­ta, kun mie­ti­tään kau­ko­läm­mön tuo­tan­toa 2030-lu­vul­la.

Mit­kä ovat seu­raa­vat as­ke­leet?

– Lai­tok­sen lo­pul­li­sen kon­sep­tin va­lin­ta ja lu­pa­suun­nit­te­lun edis­tä­mi­nen. Odo­tam­me voi­vam­me käyn­nis­tää niin sa­no­tun etu­pään suun­nit­te­lun en­nen en­si ke­sää.

Kos­ka Norsk e-Fuel voi­si teh­dä var­si­nai­sen in­ves­toin­ti­pää­tök­sen?

– Tar­vit­sem­me sitä var­ten esi­mer­kik­si lu­vat, tek­ni­set tut­ki­muk­set val­miik­si, so­pi­muk­sen kan­ta­verk­ko­yh­tiö Fing­ri­din kans­sa sekä pit­kä­ai­kai­set toi­mi­tus­so­pi­muk­set uu­siu­tu­vas­ta ener­gi­as­ta ja syöt­tö­ai­neis­ta. Täl­lä tie­toa en­na­koim­me lo­pul­li­sen in­ves­toin­ti­pää­tök­sen ole­van ajan­koh­tais­ta vuo­den 2027 jäl­ki­puo­lis­kol­la, ker­too Lar­sen.

Edel­lä mai­ni­tuis­ta syöt­tö­ai­neis­ta Rau­mal­la pii­saa me­ri­vet­tä ja Eu­roo­pan mi­tas­sa edul­lis­ta säh­köä on tar­jol­la. En­tä hii­li­di­ok­si­di, joka on yk­si pro­ses­sin kes­kei­sis­tä te­ki­jöis­tä?

– Stra­te­gi­am­me ja si­jain­ti­paik­kam­me va­lin­ta pe­rus­tu­vat nes­te­mäi­sen hii­li­di­ok­si­din kon­sep­tiin, mikä tar­koit­taa, et­tei mei­dän tar­vit­se ol­la suo­raan yh­tey­des­sä pääs­tö­läh­tee­seen. Tämä tuo jous­ta­vuut­ta han­kin­taan, em­me ole yh­den kor­tin va­ras­sa. Mut­ta toki oli­si etu, jos kul­je­tus­mat­kat voi­daan pi­tää ly­hyi­nä.

”Rauman lisäksi toteutamme projekteja Imatralla, Mosjøenissa (Norja) ja Albyssä (Ruotsi). Kohteet ovat eri kehitysvaiheissa”, kertoo Lars Bjørn Larsen.

Norsk e-Fuel

Rau­man sa­ta­man naa­pu­ris­sa on po­ten­ti­aa­li­sia hii­li­di­ok­si­din läh­tei­tä, ni­mit­täin sel­lu- ja pa­pe­ri­teh­taat, jois­ta voi­si ve­tää put­ken uu­del­le lai­tok­sel­le.

– Käym­me jat­ku­vaa vuo­ro­pu­he­lua po­ten­ti­aa­lis­ten toi­mit­ta­jien kans­sa, mut­ta tar­kem­pia yk­si­tyis­koh­tia ei täs­sä vai­hees­sa pal­jas­te­ta, kom­men­toi Lar­sen.

Met­sä Group ker­too huo­men­na tors­tai­na me­di­al­le ajan­koh­tai­sis­ta ai­heis­taan, jois­ta kak­si liit­tyy Rau­maan: Muo­to-pak­kaus­teh­das ja hii­li­di­ok­si­din tal­tee­not­toon. Jäl­kim­mäis­tä han­ket­ta ve­tää Rau­man sel­lu­teh­taan en­ti­nen joh­ta­ja Kai­ja Pehu-Leh­to­nen.

Koh­tuu­hin­tai­sen hii­li­di­ok­si­din saan­nin epä­var­muus on siis yk­si tär­keim­mis­tä avoi­mis­ta ky­sy­myk­sis­tä, joka voi vaa­ran­taa Rau­man pro­jek­tin to­teu­tu­mi­sen.

– Tot­ta, mut­ta kes­kei­siä ovat myös lu­vat, sään­te­ly ja ener­gia. Mut­ta täl­lä het­kel­lä em­me näe mi­tään syy­tä, mik­sei hank­keem­me me­ni­si maa­liin, ko­ros­taa Lar­sen.

Lar­sen ei ha­lua ker­toa Rau­man pro­jek­tin tuo­rein­ta kus­tan­nu­sar­vi­o­ta jul­ki­ses­ti.

– Mut­ta huo­let­ta voi sa­noa, et­tä pu­hu­taan useis­ta sa­dois­ta mil­joo­nis­ta eu­rois­ta.

Se on val­ta­va mää­rä ra­haa. Mis­tä mel­ko nuo­ri yh­tiö ra­hoi­tuk­sen­sa ke­rää?

– Olem­me jo saa­neet vah­van tuen stra­te­gi­sil­ta osak­kee­no­mis­ta­jil­ta, jois­ta vii­mei­sim­pä­nä mu­kaan tuli Tesi sekä pro­jek­ti­kump­pa­neil­tam­me. Jat­kos­sa ny­kyis­ten osak­kee­no­mis­ta­jiem­me pää­o­ma­si­joi­tuk­sia, uu­sien si­joit­ta­jien mah­dol­lis­ta tu­loa ja jul­ki­sia ra­hoi­tus­vä­li­nei­tä, jot­ka tu­ke­vat eri­tyi­ses­ti vih­re­ää siir­ty­mää ja hii­les­tä ir­tau­tu­mis­ta. Myö­hem­mäs­sä vai­hees­sa pa­ket­tia täy­den­ne­tään pank­ki­ra­hoi­tuk­sel­la.

Suo­men Te­ol­li­suus­si­joi­tus (Tesi) on val­ti­on pää­o­ma­si­joi­tu­syh­tiö, joka on myös Rau­man te­lak­ka­yh­tiö RMC:n suu­rin omis­ta­ja.

Mik­si juu­ri tei­dän mal­lin­ne oli­si hyvä, el­lei pe­rä­ti pa­ras, rat­kai­su il­mai­lun pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­seen?

– Kon­sep­tim­me mah­dol­lis­taa skaa­lau­tu­van, te­ol­li­sen tuo­tan­to­mää­rän. Yh­dis­tä­mäl­lä uu­siu­tu­vaa säh­köä ja bi­o­gee­nis­ta hii­li­di­ok­si­dia voim­me tuot­taa polt­to­ai­net­ta, joka on so­vel­tuu ny­kyi­siin len­to­ko­nei­siin ja ole­mas­sa ole­vaan inf­raan. Sik­si kon­sep­tim­me on yk­si te­hok­kaim­mis­ta ly­hy­en ai­ka­vä­lin rat­kai­suis­ta il­mai­lun hii­li­ja­lan­jäl­jen pie­nen­tä­mi­seen.

Lo­puk­si vie­lä ky­sy­mys mark­ki­nois­ta. On­ko Norsk e-Fu­e­lil­la asi­ak­kai­ta, jot­ka ovat si­tou­tu­neet os­ta­maan säh­köis­tä ke­ro­sii­nia?

– Olem­me jo teh­neet os­to­so­pi­muk­sia Nor­we­gi­a­nin, Car­go­lu­xin ja Bo­ein­gin kans­sa. Käyn­nis­sä on kes­kus­te­lu­ja mui­den kiin­nos­tu­nei­den os­ta­jien kans­sa, vas­taa Lar­sen.

Kes­tä­vän len­to­polt­to­ai­neen (SAF) ky­syn­nän us­ko­taan kas­va­van no­pe­as­ti sään­te­ly­ta­voit­tei­den ta­kia. Kyse on sa­man­kal­tai­ses­ta se­koi­te­vel­voit­tees­ta kuin au­to­lii­ken­tees­sä. Li­säk­si mo­net len­to­yh­ti­öt ovat si­tou­tu­neet leik­kaa­maan pääs­tö­jään.

– Vaik­ka kil­pai­lua on syn­ty­mäs­sä, SAF:n odo­tet­tu ky­syn­tä pel­käs­tään Eu­roo­pas­sa ylit­tää huo­mat­ta­vas­ti en­nus­te­tun tar­jon­nan vuo­teen 2030 as­ti. Tämä tar­jo­aa suo­tui­san ym­pä­ris­tön pro­jek­teil­lem­me, to­te­aa Lars­son haas­tat­te­lun päät­teek­si.