Laajat sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät eriarvoisuutta, painottaa THL:n raportti
STT
Laajat sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät eriarvoisuutta, painottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore raportti. Tänään julkaistujen tulosten mukaan hallituksen kaavailemat sosiaaliturvan leikkaukset ovat monelta osin poikkeuksellisen suuria ja yhdessä hallitusohjelmassa esitettyjen uudistusten kanssa ne muuttavat toteutuessaan suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa.
Hallitus suunnittelee leikkauksia muun muassa työttömyysturvaan, asumistukeen, kuntoutusetuuksiin ja toimeentulotukeen. Lisäksi vuosina 2024–2027 jätettäisiin indeksikorotukset tekemättä merkittävään osaan sosiaaliturvaetuuksia. Tämä niin sanottu indeksijäädytys tarkoittaa, että etuuksien ostovoima heikkenee, kun esimerkiksi ruoka kallistuu.
– Etuuksiin kohdistuvat säästöt ovat vain osa hallituksen esittämiä uudistuksia, jotka vievät kohti velvoittavampaa hyvinvointivaltion mallia. Kaavaillut uudistukset korostavat yksilön ja perheiden omaa vastuuta toimeentulostaan. Muutosten seuraukset ovat haitallisimpia niille, joilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia hankkia työtuloja tai lisätä työntekoa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo tiedotteessa.
Indeksijäädytyksiä on käytetty Suomessa aiemminkin. Nyt niillä on THL:n mukaan kuitenkin hyvin suuri taloudellinen vaikutus sosiaaliturvaa saaviin ihmisiin ja perheisiin, sillä hintojen nousu on ollut nopeaa.
Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan sosiaaliturvan leikkaukset eivät saa aiheuttaa samoille ihmisille tai jo valmiiksi heikommassa asemassa oleville kohtuutonta tilannetta.
– Hallituksen ehdotukset sosiaaliturvan säästöistä kasautuvat kuitenkin voimakkaasti heikommassa asemassa oleville, mikä lisää eriarvoisuutta, täydentää tutkimuspäällikkö Jussi Tervola tiedotteessa.
THL:n laskelmien mukaan hallituksen esittämien sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin pienituloisimpiin kotitalouksiin.
Ensimmäisessä ja toisessa tulokymmenyksessä yli puolella tulot pienentyisivät, kolmannessa tulokymmenyksessä ne supistuisivat runsaalta kolmannekselta.
– Tästä eteenpäin toimien vaikutukset pienenisivät tulokymmenyksittäin niin, että ylimmässä kymmenyksessä ne koskettaisivat enää vain noin viittä prosenttia ihmisistä, sanoo THL:n erikoistutkija Joonas Ollonqvist tiedotteessa.
Arviossa on huomioitu se, että kaikkein pienituloisimmille toimeentulotuki korvaisi leikkaukset. Laskennalliseen toimeentulotukeen oikeutettujen määrä kasvaisi arviolta 27 prosenttia eli jopa noin 100 000 hengellä.
Eri väestöryhmissä sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuisivat suhteellisesti voimakkaimmin työttömiin ja opiskelijoihin. Esimerkiksi vajaalla kolmanneksella työttömyysetuutta saavista tulot tippuisivat vähintään viisi prosenttia. Opiskelijoista noin kahdella kolmasosalla tulot putoaisivat vähintään viidellä prosentilla, kun opintolainaa ei huomioida tuloina. Jos opintolaina huomioidaan, tulot vähenisivät silti liki kolmanneksella opiskelijoista.
Eläkkeet ovat indeksijäädytysten ulkopuolella. Indeksijäädytys kuitenkin osuisi myös eläkkeensaajan asumistukeen, minkä seurauksena eläkeläisistä yli kymmenesosan tulot pienenisivät.
Hiilamon mukaan sosiaalipolitiikan suunnanmuutoksen kannalta olennaista on, millaisen muodon ja sisällön hallitusohjelmaan kirjattu toimeentulotukiuudistus saa. Hallituksen tavoitteena on puolittaa toimeentulotukea saavien määrä ja lisätä tuen vastikkeellisuutta.
– Jos saajilla ei ole mahdollisuuksia itse parantaa tilannettaan, vastikkeellisuus johtaa jo lähtötilanteessa niukan toimeentulon heikentymiseen, tutkimusprofessori toteaa.
Hiilamon mukaan nyt muovattavan sosiaalipolitiikan reunaehtoja testataan myös perustuslaillisessa arvioinnissa.
THL huomauttaa, että sen tekemissä arvioissa ei ole huomioitu hallituksen toimien mahdollisia työllisyysvaikutuksia.