Sep­po Laak­so

Pek­ka Hei­no­nen ker­too peh­men­tä­neen­sä eläk­keel­le siir­ty­mis­tä suo­rit­ta­mal­la en­si­töik­seen yh­dis­tel­mä­a­jo­neu­von pä­te­vyy­den, mut­ta ai­ka ei riit­tä­nyt enää rek­ka­kus­kin hom­miin. Oli niin pal­jon muu­ta puu­haa.

Hei­no­sen pes­ti La­vi­an kun­nan­joh­ta­ja­na kes­ti kuu­ti­sen vuot­ta ja päät­tyi vuo­den 2015 alus­ta ta­pah­tu­neen kun­ta­lii­tok­sen myö­tä.

– Sen jäl­keen olin vuo­den Po­rin yri­ty­sa­si­a­mie­he­nä ja toi­sen vuo­den Sa­ta­kun­nan työl­lis­ty­mis­tä edis­tä­väs­sä TYP-pal­ve­lu­kes­kuk­ses­sa po­mo­na, hän sel­vit­tää.

Hei­no­sen elä­ke­läi­sar­ki kuu­los­taa yh­tä hen­gäs­tyt­tä­väl­tä kuin kun­nan­joh­ta­ja­vuo­det­kin.

Va­jaa nel­jä vuot­ta sit­ten Rai­si­on kou­lu­toi­mi pyy­si hän­tä käyn­nis­tä­mään Uk­rai­nan so­ta­pa­ko­lais­las­ten luok­kaa. Hei­no­nen oli il­moit­tau­tu­nut SPR:lle ja­ka­maan ruo­kaa ja tar­vik­kei­ta uk­rai­na­lai­sil­le, mut­ta ve­nä­jän­kie­len tai­ta­ja­na ja opet­ta­jan pä­te­vyy­den omaa­va­na kut­su kävi kou­lul­le. En­si­pes­ti kes­ti ke­vät­kau­den ja jat­koa seu­ra­si opet­ta­jien si­jai­suuk­sia teh­den sii­tä läh­tien.

– Vii­me vuon­na tuli työ­päi­viä enem­män kuin elä­ke­päi­viä, Hei­no­nen las­kee.

Kun si­jai­suuk­sia ei ole ol­lut, hän on toi­mi­nut MLL:n kou­lu­vaa­ri­na päi­vän vii­kos­sa.

– Viih­dyn eri­no­mai­ses­ti las­ten pa­ris­sa. He ovat ai­to­ja ja iloi­sia, ei­vät­kä an­na hen­ki­sen sam­ma­leen kas­vaa elä­ke­läi­sen kor­vien vä­liin. Nyt toi­min osa-ai­kai­se­na tun­ti­o­pet­ta­ja­na ve­nä­jän­kie­li­sil­le op­pi­lail­le, ai­na­kin en­si ke­sä­lo­miin as­ti.

Lavian viimeinen kunnanjohtaja Pekka Heinonen iloitsee, kun eläkkeellä on vihdoin aikaa ajella moottoripyörällä Euroopassa. Kuva: Frans Johansson

Elä­ke­päi­vät toi­vat mo­nen­lai­sia muu­tok­sia myös Hei­no­sen elä­män­ta­poi­hin. Pai­noa pu­to­si rei­lus­ti, kun al­koi liik­ku­maan ku­ri­na­lai­ses­ti.

– Käyn pari, kol­me ker­taa vii­kos­sa kun­to­sa­lil­la. Ryh­mä­lii­kun­ta­tun­nit ovat eri­tyi­sen mie­lui­sia ja hyö­dyl­li­siä. Elä­ke­läi­sen liik­ku­mi­nen on kuin pol­ku­pyö­räl­lä ajo: on ol­ta­va jat­ku­vas­sa liik­kees­sä, et­tei kaa­du, Hei­no­nen veis­te­lee.

Hän on saa­nut tuta myös sen, et­tä ikäih­mi­siä pi­tää vä­lil­lä kor­ja­ta ja huol­taa.

– Sain kuu­kau­si sit­ten uu­den lon­kan, kii­tos TYK­Sin! Nyt kä­ve­len jo il­man sau­vo­ja ja elä­mä su­juu hie­nos­ti, kun ei ole ki­pu­ja.

Iso oma­ko­ti­ta­lo rei­lun pa­rin ki­lo­met­rin pääs­sä Tu­run kaup­pa­to­ril­ta pi­tää osal­taan mie­hen liik­kees­sä, mut­ta maa­il­ma on tul­lut tu­tuk­si ko­ti­pi­haa laa­jem­mal­ta­kin.

– Nyt on ai­kaa ajel­la moot­to­ri­pyö­räl­lä Eu­roo­pas­sa. Myös nel­jän lap­sen­lap­sen kans­sa on puu­has­tel­ta­vaa ja ai­ka ku­luu kuin sii­vil­lä, Hei­no­nen ku­vaa elä­ke­läi­sen ar­ke­aan.

– Opet­te­len klas­si­sen ki­ta­ran haas­tei­ta, sii­nä mo­to­riik­ka ja psyy­ke jou­tu­vat hom­miin, kun pi­tää näp­päil­lä oi­kein ja sa­mal­la lu­kea nuot­te­ja.

Vik­ke­lä kun on, Hei­no­nen eh­tii vie­lä ker­ran vii­kos­sa työ­vä­e­no­pis­ton kie­li­tun­nil­le ja puu­sep­pä­ker­hoon.

–  Eri­kois­tuin te­ke­mään kylt­te­jä ra­vin­to­loil­le ja ma­joi­tus­liik­keil­le, hän mai­nos­taa.

La­vi­an ai­ko­ja Hei­no­nen sa­noo muis­ta­van­sa läm­möl­lä.

– La­vi­a­lais­ten ko­ti­seu­tu­si­don­nai­suus, kun­nan työn­te­ki­jät ja La­vi­an upea luon­to ovat mie­lui­sim­pia muis­to­ja. Kar­hi­jär­ven ran­nas­sa asu­mi­nen ja ka­la­reis­sut oli­vat sitä pa­ras­ta elä­mää.

– Kun­ta­lii­tok­seen liit­ty­neet emo­ti­o­naa­li­set kär­hä­mät oli­vat vä­hem­män mie­lui­sia, on­nek­si ne ei­vät jät­tä­neet jäl­kiä elä­ke­vuo­siin.

Hei­no­nen ker­too lu­ke­van­sa sään­nöl­li­ses­ti La­vi­an tie­do­tus­leh­teä ja pi­tä­vän­sä yh­teyt­tä muu­ta­miin lä­hei­sim­piin la­vi­a­lai­siin.

– Ky­läyh­dis­tyk­set ja muut kol­man­nen sek­to­rin toi­mi­jat te­ke­vät hy­vää työ­tä La­vi­as­sa.

Hei­no­nen sa­noo ole­van­sa elä­mäl­le kii­tol­li­nen sen kai­kis­ta an­ti­mis­ta.

– Elän ai­kui­se­lä­mä­ni par­hain­ta ai­kaa, jos­sa ar­vos­tan va­kaut­ta ja en­nus­tet­ta­vuut­ta. Seu­raa­va ko­ho­koh­ta lie­nee jou­lu­aat­to – puk­ki on sen ver­ran kii­rei­nen, et­tä on us­ko­nut mi­nul­le osan töis­tään. Tu­tuik­si ovat tul­leet las­ten­ko­tien, hoi­va­ko­tien, naa­pu­rien sekä tut­tu­jen jou­lu­aa­ton rie­mut ja las­ten in­no­kas lah­jo­jen odot­te­lu.