Tui­ja Saa­ri­nen

Vie­lä vuo­si sit­ten nä­ky­mä Kaut­tu­an Voh­las­ten­tiel­tä lin­na­vuo­rel­le oli lä­hes um­peen kas­va­nut. Nyt pys­ty­suo­ra jyr­kän­ne erot­tuu sel­väs­ti met­sän kes­kel­tä ja kut­suu ka­pu­a­maan por­taat ylös mäen la­el­le. Lin­na­vuor­ta vaa­lii Li­ons Club Eu­ra, joka adop­toi vii­me vuon­na tä­män rau­ta­kau­ti­sen mui­nais­jään­nök­sen.

Ky­sees­sä on Adop­toi mo­nu­ment­ti -toi­min­ta, jota Sa­ta­kun­nas­sa koor­di­noi Sa­ta­kun­nan Mu­seo Po­ris­sa.

– Adop­toi mo­nu­ment­ti on va­paa­eh­toi­suu­teen pe­rus­tu­vaa van­ho­jen ra­ken­nus­ten ja mui­nais­jään­nös­ten hoi­ta­mis­ta ja vaa­li­mis­ta. Sa­ta­kun­nas­sa toi­min­taa on ol­lut vuo­des­ta 2018 ja adop­toi­tu­ja koh­tei­ta on yh­teen­sä 14, ker­too ar­ke­o­lo­gi Lee­na Koi­vis­to Sa­ta­kun­nan Mu­se­os­ta.

Eu­ras­sa koh­tei­ta on nel­jä.

Lin­na­vuo­ri on lii­tet­ty mu­kaan val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vien ar­ke­o­lo­gis­ten koh­tei­den (VARK) lu­et­te­loon. Se on ol­lut ai­ka­naan stra­te­gi­ses­ti edul­li­ses­sa pai­kas­sa, sil­lä kor­ke­al­ta mä­el­tä on ol­lut hyvä nä­ky­mä sekä Py­hä­jär­vel­le et­tä Eu­ra­jo­el­le.

– Se on tiet­tä­väs­ti ol­lut var­ti­o­paik­ka, ja joi­den­kin ar­ve­lu­jen mu­kaan sitä on käy­tet­ty myös pako- ja tur­va­paik­ka­na. Nä­ky­vis­sä on edel­leen esi­mer­kik­si osa hy­vin säi­ly­nyt­tä ki­vi­val­lia.

Lä­hel­lä si­jait­see Li­ons Club Eu­ran Teu­vo Ny­kä­sen mu­kaan läh­de, mikä osal­taan pu­hui­si sen puo­les­ta, et­tä paik­kaa on to­si­aan voi­tu käyt­tää kar­jan ja ih­mis­ten pa­ko­paik­ka­na­kin.

Adop­toi mo­nu­ment­ti -toi­min­nas­sa teh­dään koh­teel­le yh­des­sä mu­se­on kans­sa hoi­to­suun­ni­tel­ma.

– Ta­voit­tee­na on yleen­sä koh­teen pi­tä­mi­nen nä­ky­vis­sä. Töi­hin kuu­lu­vat tyy­pil­li­ses­ti rai­vaus- ja niit­to­työt, to­te­aa Koi­vis­to.

Ny­kä­nen in­nos­tui toi­min­nas­ta lu­et­tu­aan ai­hees­ta vii­me vuo­den ke­vääl­lä leh­ti­ar­tik­ke­lin pai­kal­lis­leh­ti Ala­sa­ta­kun­nas­ta. Hä­nen ei kau­an tar­vin­nut pu­hua klu­bi­lai­sia ym­pä­ri, vaan sa­man tien ryh­dyt­tiin tuu­mas­ta toi­meen.

– Eu­ran nuor­ten työ­pa­ja oli huo­leh­ti­nut lin­na­vuo­res­ta jon­kin ai­kaa, mut­ta työ­pa­ja­toi­min­ta lo­pe­tet­tiin. Oli­si ol­lut sää­li jät­tää tart­tu­mat­ta ti­lai­suu­teen, var­sin­kin kun pie­nel­lä pa­nos­tuk­sel­la voi­daan saa­da pal­jon hy­vää ai­kaan. On tär­ke­ää, et­tä tämä paik­ka py­syy ih­mis­ten mie­lis­sä. Lin­na­vuo­ri on hoi­ta­mi­sen ar­voi­nen.

Vii­me vuon­na ah­ke­roi­tiin tal­kois­sa nel­jä ker­taa, jot­ta kor­kea mäki saa­tai­siin nä­ky­mään tiel­le. Rai­vaus­sa­ha, ok­sa­sak­set, trim­me­ri ja ha­ra­vat ovat ol­leet ko­vas­sa käy­tös­sä ‒ pari ker­taa myös moot­to­ri­sa­ha.

– Ra­joi­tuk­se­na on, et­tem­me saa kaa­taa pui­ta, joi­den run­got ovat ran­net­ta pak­sum­pia. Tä­män met­sän omis­taa Ahlst­röm, jol­ta Sa­ta­kun­nan Mu­seo on luon­nol­li­ses­ti saa­nut lu­van tä­hän toi­min­taan.

Li­ons Club Eu­raan kuu­luu yh­dek­sän jä­sen­tä. Tal­koi­hin on par­haim­mil­laan osal­lis­tu­nut 12 ih­mis­tä, sil­lä mu­ka­na on usein myös klu­bi­lais­ten puo­li­soi­ta. Vii­mek­si tal­koot jär­jes­tet­tiin en­nen Eu­ra-päi­vää. Eu­ra-päi­vä­nä 7.6. jär­jes­tet­tyyn Ala­sa­ta­kun­nan op­pai­den opas­tuk­seen osal­lis­tui pe­rä­ti 30 ih­mis­tä.

Seu­raa­vak­si on to­den­nä­köi­ses­ti ryh­dyt­tä­vä miet­ti­mään lin­na­vuo­ren por­tai­den ja kai­tei­den kun­nos­ta­mis­ta, jot­ta ne py­sy­vät tur­val­li­si­na. Sii­hen tar­vi­taan spon­so­ri­a­pua.

Suo­mes­sa on kym­me­ni­ä­tu­han­sia mui­nais­jään­nök­siä, joi­den hoi­to oli ai­em­min Mu­se­o­vi­ras­ton vas­tuul­la. 2010-lu­vun sääs­töt ja or­ga­ni­saa­ti­o­muu­tok­set lo­pet­ti­vat käy­tän­nön hoi­to­työn ko­ko­naan. Lee­na Koi­vis­to pi­tää­kin va­paa­eh­tois­ten työ­tä to­del­la ar­vok­kaa­na.

– Il­man va­paa­eh­toi­sia Suo­mes­sa ei oli­si sel­lais­ta ta­hoa, joka näi­tä koh­tei­ta jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti hoi­tai­si. Li­säk­si on hyvä, et­tä tie­tous mui­nais­jään­nök­sis­tä li­sään­tyy. On tär­ke­ää, et­tä ym­mär­re­tään, mi­ten jo­kin ki­vi­röyk­kiö ei ole vain pel­lol­ta ke­rät­ty­jä ki­viä, vaan et­tä sii­hen on joku hau­dat­tu 3 000 vuot­ta sit­ten. Se tuo tie­tyn­lais­ta sy­vyyt­tä ja mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä omaan pai­kal­li­si­den­ti­teet­tiin­kin.

Li­sä­tie­to­ja toi­min­nas­ta: www.adop­toi­mo­nu­ment­ti.fi