Pau­lii­na Vil­pak­ka

Sa­ta­kun­nan Mo­ni­kult­tuu­riyh­dis­tyk­sen kes­ki­viik­ko­aa­muis­sa Po­ris­sa har­joi­tel­laan suo­men kie­len pu­hu­mis­ta. Haas­tat­te­lu­päi­vä­nä pai­kal­la oli osal­lis­tu­jia Syy­ri­as­ta, Viet­na­mis­ta, Af­ga­nis­ta­nis­ta, Uk­rai­nas­ta, Kii­nas­ta, Sri Lan­kas­ta ja Ve­nä­jäl­tä. Sa­ta­kun­nan Viik­ko kävi ju­tut­ta­mas­sa osal­lis­tu­jia it­se­näi­syys­päi­väs­tä.

– Tie­dän, et­tä oli sota Suo­men ja Ve­nä­jän vä­lil­lä, ker­too yk­si ker­ho­lai­sis­ta.

– It­se­näi­syys­päi­vä­nä Suo­mes­sa sy­ty­te­tään kak­si kynt­ti­lää, tie­tää toi­nen.

Tie­dus­te­lem­me osal­lis­tu­jil­ta myös eri mai­den ta­po­ja juh­lis­taa omaa it­se­näi­syys­päi­vän­sä tai vas­taa­vaa juh­la­päi­vään­sä. Kes­kus­te­lus­sa tu­lee il­mi mo­nia sa­man­kal­tai­sia juh­lan ele­ment­te­jä kuin Suo­mes­sa­kin. Mo­nes­sa maas­sa it­se­näi­syy­den tai kan­sal­lis­päi­vän juh­lin­taan kuu­lu­vat esi­mer­kik­si pre­si­den­tin juh­la­pu­he, li­pun­nos­to­se­re­mo­ni­at sekä maan par­haim­mis­toa edus­ta­vat mu­siik­ki- ja tans­sie­si­tyk­set. Näyt­tä­vim­mät showt löy­ty­vät tie­ten­kin yleen­sä pää­kau­pun­geis­ta, joi­den juh­lal­li­suuk­sia kan­sa­lai­set voi­vat seu­ra­ta myös me­di­an vä­li­tyk­sel­lä. Esi­mer­kik­si fi­lip­pii­ni­läi­nen Cher­ry Ann Sam­son ker­too, et­tä myös hä­nen ko­ti­maas­saan pre­si­den­tin it­se­näi­syys­päi­vän puhe näy­te­tään TV:ssä. It­se­näi­syys­päi­vää 12. ke­sä­kuu­ta vie­te­tään myös pai­kal­li­ses­ti Ma­ni­lan ul­ko­puo­lel­la, ja ta­val­li­set ih­mi­set voi­vat viet­tää sitä ko­to­naan per­heen kans­sa tai läh­teä ta­paa­maan ys­tä­vi­ään.

Sri Lan­kas­sa puo­les­taan juh­li­taan 4. hel­mi­kuu­ta maan it­se­näis­ty­mis­tä Bri­tan­ni­an val­lan al­ta. Sa­man Di­lant­ha ker­too, et­tä pää­kau­pun­gis­sa Co­lom­bos­sa jär­jes­te­tään tuol­loin suu­ri so­ti­las­pa­raa­ti, jo­hon osal­lis­tu­vat maan so­ti­las­voi­mat, il­ma­voi­mat ja lai­vas­to. Juh­lal­li­suuk­siin kuu­luu myös pre­si­den­tin li­pun­nos­to­se­re­mo­nia. Päi­vää juh­lis­te­taan myös par­hain pai­kal­li­sin mu­siik­ki- ja tans­sie­si­tyk­sin. Di­lant­ha ku­vai­lee ih­mis­ten ole­van tuo­na päi­vä­nä iloi­sia ja on­nel­li­sia.

– Mi­nus­ta tun­tuu sil­loin, et­tä olen va­paa, hän sa­noo.

Mo­nis­sa mais­sa it­se­näi­syys­päi­vä on kan­sal­li­nen va­paa­päi­vä, ja myös mo­net pal­ve­lut ja vi­ras­tot voi­vat ol­la kiin­ni. Kii­na­lai­nen Che­nyu Fan ker­too, et­tä Kii­nas­sa 1. lo­ka­kuu­ta vie­tet­tä­vän kan­sal­lis­päi­vän kor­vil­la mo­nil­la ih­mi­sil­lä on va­paa­ta jopa vii­kon ver­ran, ja ti­lai­suut­ta hyö­dyn­ne­tään mat­kus­te­le­mal­la. Kan­sal­lis­päi­vä­nä pre­si­dent­ti kut­suu tär­kei­tä ja kuu­lui­sia hen­ki­löi­tä suu­rel­le gaa­lail­lal­li­sel­le ja il­lal­la ilo­tu­li­te­taan. Che­nyu Fan muis­taa, kuin­ka erää­nä vuon­na hän seu­ra­si ilo­tu­li­tus­ta Hong­kon­gis­sa, jos­sa ilo­tu­li­tuk­sen kat­so­jia oli niin pal­jon, et­tä lii­ken­ne py­säh­tyi.

Uk­rai­nas­sa­kin ilo­tu­li­te­taan maan it­se­näi­syys­päi­vä­nä 24. elo­kuu­ta. Uk­rai­na­lai­nen Ok­sa­na Bash­to­va ker­too, et­tä juh­la­päi­vä­nä moni pu­keu­tuu kir­jail­tuun kan­sal­lis­pu­kuun. Eri puo­lil­la maa­ta jär­jes­te­tään mark­ki­noi­ta, näyt­te­lyi­tä ja muu­ta oh­jel­maa. Ki­o­vas­sa jär­jes­te­tään so­ti­las­pa­raa­ti.

– Sil­loin läh­den kau­pun­gil­le naut­ti­maan kon­ser­teis­ta ja ta­paa­maan ih­mi­siä, Bash­to­va ker­too.

Uk­rai­nan kan­sal­lis­li­pun päi­vää vie­te­tään en­nen it­se­näi­syys­päi­vää 23. elo­kuu­ta, jol­loin Odes­sas­sa le­vi­te­tään suu­ri Uk­rai­nan lip­pu tun­ne­tul­le maa­mer­kil­le Pot­jom­ki­nin por­tai­siin.

”Kaks­kyt, kol­kyt, nel­kyt” ja ”kiit­ti” ai­heut­ta­vat usein häm­men­nys­tä

Kes­kus­te­lu­ryh­män oh­jaa­ja, yh­tei­sö­koor­di­naat­to­ri Eli­sa Singh ker­too, et­tä al­keis­ta­son kes­kus­te­lu­ryh­mäs­sä pa­nos­te­taan ni­me­no­maan suo­men­kie­li­seen kes­kus­te­luun. Pu­hee­nai­hei­den li­säk­si kes­kus­te­lua saa­daan ai­kai­sek­si esi­mer­kik­si ha­vain­nol­lis­ta­via kes­kus­te­lu­kort­te­ja käyt­tä­mäl­lä tai pe­laa­mal­la help­po­ja pe­le­jä, ku­ten Ju­ni­or Ali­as­ta tai Piir­rä ja ar­vaa -pe­liä. Mah­dol­li­suus kes­kus­tel­la suo­men­kie­lel­lä on asia, jota kä­vi­jät toi­vo­vat jat­ku­vas­ti li­sää.

– Pu­hu­mi­sen mer­ki­tys on kie­len op­pi­mi­ses­sa val­ta­van tär­ke­ää, Singh to­te­aa.

Yhteisökoordinaattori Elisa Singh pohtii, että äidinkielenään suomea puhuva ei välttämättä ymmärrä, kuinka erilaista puhekieli onkaan verrattuna kirjakieleen. Puhekieli on kuitenkin hyvin tarpeellinen taito esimerkiksi työelämässä.

Suo­men­kie­len kes­kus­te­lu­ryh­mät ovat hy­vin suo­sit­tu­ja ja niis­sä käy run­saas­ti osal­lis­tu­jia. Li­säk­si Sa­ta­kun­nan Mo­ni­kult­tuu­riyh­dis­tys jär­jes­tää ker­ran kuu­kau­des­sa Pu­hu­taan yh­des­sä -ta­pah­tu­mia, jot­ka on pe­rus­tet­tu ai­ka­naan vas­taa­maan juu­ri sii­hen tar­pee­seen, et­tä maa­han­muut­ta­neil­la on usein vai­keuk­sia ym­mär­tää pu­he­kiel­tä. Singh poh­tii, et­tä äi­din­kie­le­nään suo­mea pu­hu­va ei vält­tä­mät­tä ym­mär­rä, kuin­ka eri­lais­ta pu­he­kie­li on­kaan ver­rat­tu­na kir­ja­kie­leen, jota opi­taan kou­lus­sa. Esi­mer­kik­si kau­pas­sa käy­des­sä sa­nat, ku­ten ”kaks­kyt, kol­kyt, nel­kyt” ja ”kiit­ti” ai­heut­ta­vat usein häm­men­nys­tä. Myös mur­re­sa­nat, ku­ten ”toi” tai ”em­mä­tiä” ai­heut­ta­vat run­saas­ti haas­tei­ta kie­le­no­pis­ke­li­joil­le.

Pu­he­kie­li on kui­ten­kin tar­peel­li­nen tai­to esi­mer­kik­si työ­e­lä­mäs­sä. Sa­ta­kun­nan Mo­ni­kult­tuu­riyh­dis­tyk­sel­lä on jat­ku­vas­ti pal­jon maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia työ­har­joit­te­li­joi­ta, ja yh­dis­tys te­kee yh­teis­työ­tä op­pi­lai­tos­ten, ku­ten Sam­kin, Win­No­van ja ko­tou­tu­mis­kou­lu­tuk­ses­ta vas­taa­van Ga­li­ma­ti­as Oy:n kans­sa.

– Usein py­rim­me lait­ta­maan maa­han­muut­ta­neen työ­pa­rik­si suo­men­kie­li­sen hen­ki­lön, jol­loin syn­tyy taas uu­si ti­lai­suus käyt­tää suo­men­kiel­tä, Singh ker­too.

Sri Lan­ka­lai­nen Sa­man Di­lant­ha on saa­pu­nut Suo­meen vas­ta nel­jä kuu­kaut­ta sit­ten, mut­ta hä­nel­tä löy­tyy jo pal­jon sa­na­va­ras­toa.

– Vaik­ka suo­men­kie­li on vai­kea kie­li, sitä voi op­pia, jos on mo­ti­vaa­ti­o­ta. Oma stra­te­gi­a­ni on pu­hua pal­jon suo­mea ja käyt­tää kiel­tä suo­ma­lais­ten kans­sa. Se ke­hit­tää kie­li­ta­so­a­ni eteen­päin, Di­lant­ha sa­noo suo­men­kie­lel­lä.