Maanpuolustusnaisten toiminnassa porilainen Erja Lindholm on nukkunut talviyön teltassa ja oppinut suunnistamaan kompassin avulla
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai myös naiset reagoimaan, ja vapaaehtoiset naisten maanpuolustuskurssit täyttyvät ääriään myöten. Erja Lindholm on ollut toiminnassa mukana jo toistakymmentä vuotta, ja oppinut monta hyödyllistä taitoa.
Pauliina Vilpakka
Vuosi 2022 jäänee naisten vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan osalta historiaan, sillä naisten maanpuolustusliitto sai hurjan määrän uusia jäseniä. MPK:n eli maanpuolustuskoulutuksen kurssitarjonta kaksinkertaistettiin, mutta edelleen kurssit ovat ääriään myöten täynnä.
Myös Säkylän Huovinrinteessä huhtikuussa järjestettävän Naisten Valmiusliiton NASTA Harjulintu 2023-harjoituksen odotetaan täyttyvän lähes saman tien, kun ilmoittautuminen aukeaa. Viikonlopun mittaiseen 11 kurssia käsittävään harjoitukseen odotetaan reilua 300 osallistujaa.
Porilainen Erja Lindholm on osallistunut maanpuolustusnaisten toimintaan jo toistakymmentä vuotta. Hän löysi harrastuksen pariin vasta myöhemmällä iällä, mutta se ei ole menoa haitannut.
Maanpuolustusnaisten liiton Arjenturvallisuus -kurssilla opeteltiin alkusammutusta.
Kursseilla ja koulutuksissa Lindholm on muun muassa nukkunut talviyön teltassa, oppinut suunnistamaan kompassin avulla ja sytyttämään nuotion monenlaisissa olosuhteissa. Lindholm on osallistunut myös MPK:n järjestämään ase- ja ampumakoulutukseen, ja kokeillut ampumista haulikolla, rynnäkkökiväärillä sekä pistoolilla.
Linholm haluaa muistuttaa, ettei maanpuolustusnaisten kursseilla harjoitella vain sotatilannetta varten, vaan monia erilaisia häiriötilanteita varten. Niitä ovat esimerkiksi sähkökatko, kyberhyökkäys, tulva, ja ilmastonmuutos.
Arjen turvallisuustaitojen opettelemisessa Lindholmia on yllättänyt, kuinka paljon mielenrauhaa se on tuonut mukanaan.
– Pelko tulee tietämättömyydestä. Mitä enemmän tietoa, sitä vähemmän pelkoa, hän sanoo.
Kursseilla opetellaan muun muassa hätäensiaputaitoja. KUVA: JORMA SANEVUORI
Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu uhkaa, nyt jos koskaan on Lindholmin mielestä kuitenkin oikea aika varautua. Parasta, mitä asepalvelusta käymätön nainen voi maanpuolustuksen eteen tehdä, on arjen turvallisuustaitojen opetteleminen. Sotatilanteessa olisi yhteiskunnankin kannalta hyödyllistä, että naiset osaisivat pitää huolta itsestään ja lähipiiristään.
Kurssit varustavat osallistujia myös havaitsemaan mahdolliset uhat ajoissa, jolloin asioihin vielä voidaan vaikuttaa.
– Varaudumme, ettei meidän koskaan tarvitsisi näitä taitoja käyttää, Lindholm muotoilee.
Lumikenkäkävelykin on tullut maanpuolustusnaisten kursseilla tutuksi.
Entä löytyykö naisilta maanpuolustustahtoa?
– Voisin kääntää sen toisin päin, että miksi ei löytyisi? Naiset ovat yhtä maanpuolustustahtoisia kuin miehetkin. Ja historiakin sen kertoo, että suomalainen nainen on sitkeä ja tarttuu asiaan, Lindholm sanoo.
Naisten maanpuolustustoiminnalla on Suomessa ja Satakunnassa pitkät perinteet. Naisten maanpuolustusliiton Satakunnan piiri täyttää tänä vuonna 70 vuotta.