Mihin suojautua hätätilanteessa, jos yleinen vaaramerkki soi?
Kysyimme Porin kaupungin turvallisuusasiantuntijalta Timo Muukkoselta, miten kuuluu toimia ja mihin mennä suojaan, jos yleinen vaaramerkki soi.
Petra Söder
Yleisen vaaramerkin soidessa ei siirrytä automaattisesti väestönsuojaan, vaan ensiksi hakeudutaan sisätiloihin, suljetaan ovet ja ikkunat sekä ilmanvaihtoaukot.
– Yleinen väärinkäsitys on se, että hälytyksen tultua mentäisiin heti ensimmäisenä väestönsuojaan. Ensiksi siirrytään sisätiloihin, tehdään mahdolliset ilmatiivistykset, avataan televisio tai radio ja kuunnellaan lisäohjeita. Väestönsuojaan siirrytään vasta viranomaisen käskystä, Porin kaupungin turvallisuusasiantuntija Timo Muukkonen ohjeistaa.
Poikkeuksina ovat aseellinen hyökkäys, pommiuhka tai kemiallinen vuoto. Väestönsuojiin suojautuminen ei silloinkaan ole monessa tilanteessa ensimmäinen toimenpide, vaan väestö evakuoidaan ensisijaisesti turvallisemmalle alueelle.
Väestönsuojia löytyy usein kaikista julkisista rakennuksista, kuten kouluista, päiväkodeista ja sairaaloista sekä suuremmista taloyhtiöistä. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa ei väestönsuojaa yleensä ole.
– Pientaloasukkaat vastaavat itse suojatoimista ja suojautuvat kotiin sisätiloihin hätätilanteen sattuessa, Muukkonen kertoo.
Porista ei löydy tällä hetkellä yleisiä väestönsuojia, vaan ne ovat kiinteistökohtaisia. Muukkonen kertoo, ettei kaikkia väestönsuojia ole merkitty kartalle turvallisuussyistä.
– Hätätilanteen sattuessa viranomaisilta tulee kyllä tarkat ohjeet, mihin siirtyä, hän neuvoo.
Vanhan linja-autoaseman alla sijaitsee väestönsuoja, joka on sidottu toiseen kiinteistöön. Porista ei löydy tällä hetkellä yhtään yleistä väestönsuojaa, vaan kaikki ovat kiinteistökohtaisia. Kuva: Petra Söder
Porin vanhan linja-autoaseman alta löytyy 150 henkilölle tarkoitettu väestönsuoja, joka on sidottu tällä hetkellä toiseen kiinteistöön. Tontille rakennettavan liikunta- ja tapahtumakeskuksen tarkkaa sijaintia ei ole vielä päätetty, mutta väestönsuoja tulee elämään sen mukana.
– Väestönsuojan päälle ei voida rakentaa uutta rakennusta ilman, että väestönsuoja kärsisi. Tarvittaessa paikalle rakennetaan uusi väestönsuoja tai laajennetaan nykyistä. Pelastuslaki määrittää, että kiinteistössä on oltava väestönsuoja, joka pohjautuu rakennuksen neliöihin, Muukkonen kertoo.
Väestönsuojat toimivat normaaliaikana usein muussa käytössä, kuten varasto- tai taukotiloina. Väestönsuojien tulee olla käyttökunnossa kolmessa vuorokaudessa viranomaisen määräyksestä ja jokaiselle väestönsuojalle on oltava tarkat ohjeet, miten tila otetaan käyttöön.
– Väestönsuojia ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön, vaan puhutaan tunneista tai päivästä, maksimissaan kolmesta vuorokaudesta. Olosuhteet niissä eivät ole ruhtinaalliset, sillä tilaa on alle neliö per ihminen, Muukkonen toteaa.
Muukkonen painottaa, että jokaisen kotitalouden olisi hyvä varautua 72 tunnin hätävaralla, jonka tarkoituksena on pärjätä kolme vuorokautta kotona ilman sähköä ja vettä.
– Tietysti olisi hyvä varautua jopa viiteen päivään, sillä jos johonkin infraan isketään, niin sitä ei välttämättä saada kolmessa päivässä kuntoon, Muukkonen pohtii.
Jokaiselta olisi hyvä löytyä kotoaan vähintään pullotettua vettä, lämpimät vaatteet ja tulentekovälineet. Myös kuivaelintarvikkeita, patterilla toimiva radio, varaparistoja sekä jonkinlainen lämmitin olisi hyvä olla.
– Tarvikkeiden päivämäärät olisi hyvä välillä pyöräyttää ympäri ja tarkistaa, että kaikki on kunnossa, Muukkonen ohjeistaa.
Muukkonen kertoo, että esimerkiksi lääkkeitä olisi hyvä löytyä kotoa useamman päivän varalle.
– Usein lääkkeitä haetaan lisää vasta sitten, kun ne loppuvat. Väestönsuojaan lähtiessä pitäisi muistaa ottaa mukaan myös henkilökohtaiset lääkkeet. Lemmikkieläimiä ei voi ottaa mukaan, joten niille tulisi varata ruokaa ja juomaa useammaksi päiväksi, hän painottaa.
Väestönsuojista pitää löytyä tietyt tarvikkeet, kuten säteilymittari, erilaisia työkaluja, henkilökohtaisia suojaimia, vesisäiliöitä ja ämpäreitä.
– Väestönsuojien tarvikkeet tarkistetaan vuoden välein, että esimerkiksi joditableteissa on päiväystä jäljellä. Kymmenen vuoden välein tehdään tiiveystarkastus, jossa tilat ylipaineistetaan ja katsotaan, etteivät ne vuoda.
Muukkonen kertoo, että suhtautuminen väestönsuojiin on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan alettua.
– Ennen väestönsuojia pidettiin vain kulueränä, mutta nykyään varmistetaan, että ne ovat varmasti kunnossa ja arvostus väestönsuojiin on kasvanut.
Muukkonen on turvallisuusasiantuntijana päivittäin tekemisissä turvallisuusasioiden kanssa ja painottaa, että turvallisuus tulisi ottaa huomioon arjessa ihan joka päivä, eikä vasta silloin, kun jotain tapahtuu.
– Aina on parempi ennakoida ja varautua asioihin kuin reagoida vasta sitten, kun tapahtuu jotain. Turvallisuus maksaa, mutta turvattomuus maksaa vielä enemmän, hän toteaa.
