Rautanen: Datakeskusbuumi tarvitsee muutakin kuin sähköjohdon
Datakeskuksia suunnitellaan ympäri Suomea. Satakuntaankin niitä suunnitellaan yli kymmenen. Sähkön riittävyys on ratkaistava, mutta maakunnassa on katsottava myös pidemmälle: miten hankkeista saadaan pysyvää työtä, uutta yritystoimintaa ja vientiin kelpaavaa osaamista.
Kunnat voivat kaavoittaa, myydä maata ja rakentaa infrastruktuuria, mutta ne eivät voi yksin arvioida hankkeiden vaikutuksia Suomen sähköjärjestelmään, huoltovarmuuteen, turvallisuuteen ja kansantalouteen. Kuntien ei myöskään pidä kilpailla samoista investoinneista halvemmilla tonteilla ja veronmaksajien rahoittamalla infrastruktuurilla.
Hallituksen esitys datakeskusrekisteristä on tarpeellinen. Se kokoaisi tietoa keskusten omistuksesta, käyttötarkoituksesta, sähkönkulutuksesta ja verkkovaikutuksista. Rekisteri on kuitenkin mittari, ei ohjauspyörä. Se ei ratkaise, millaisia datakeskuksia Suomeen kannattaa rakentaa ja millä ehdoilla.
Valtion on määriteltävä tavoitteet. Etusijalle on asetettava hankkeet, jotka tuovat mukanaan uutta säävarmaa sähköntuotantoa ja synnyttävät kotimaista yritystoimintaa, osaamista ja tutkimusta. Miljardiluokan investointi ei yksin kerro, paljonko Suomeen jää.
Kokonaisvastuun on oltava selkeä. Datakeskushankkeet koskettavat useita hallinnonaloja, mutta vastuu ei saa hukkua ministeriöiden väliin. Kokonaisuutta on johdettava valtakunnallisesti ja ammattitaidolla. Uutta ministeriötä ei tarvita, mutta datakeskuksista vastaava ministeri tarvitaan. Tehtävä edellyttää teknologian, energian ja teollisuuspolitiikan ymmärrystä.
Meidän ei tarvitse kehittää omaa tekoälyä alusta asti. Voimme hyödyntää muualla kehitettyä tekoälyä ja rakentaa sen avulla suomalaisia tuotteita, palveluja ja tekoälyagentteja sekä omaan käyttöön, että vientiin. Näin suurin hyöty jää Suomeen.
Satakunnan vahva teollinen, energia- ja automaatio-osaaminen antaa tähän hyvät edellytykset. Maakuntaan tarvitaan datakeskus- ja tekoälyklusteri, joka yhdistää datakeskustoimijat, paikalliset yritykset ja oppilaitokset. Sen tehtävänä olisi avata paikallisille yrityksille pääsy toimitusketjuihin sekä vahvistaa koulutusta ja tuotekehitystä. Prizztech olisi luonteva yhteistyön kokoaja kuntien ja Satakuntaliiton tuella.
Satakunnan ei pidä tyytyä tarjoamaan vain maata, vettä ja sähköä. Tonttikauppa tehdään kerran, mutta teknologiaa ja osaamista voidaan myydä maailmalle vuosikymmeniä.
Maria Rautanen
Diplomi-insinööri, Pori, Satakunnan maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja (kok.)

