Mistä nuorten väkivaltaisuus johtuu? Asiantuntija vieraili Porissa keskustelemassa lisääntyneestä nuorisoväkivallasta
Nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat lisääntyneet viime vuosina valtakunnallisesti huolestuttavissa määrin. Satakunnassakin on kesän aikana uutisoitu taas useammasta tapauksesta.
Pauliina Vilpakka
SuomiAreenassa keskusteltiin huolestuttavasta, mutta ajankohtaisesta aiheesta: nuorisoväkivallasta. Keskustelut toivat kaupunkiin myös Aseman Lapset ry:n rikos- ja konfliktityön tiimipäällikön Heikki Turkan.
Turkka on työskennellyt 35 vuotta sosiaalialalla, lastensuojelussa, järjestöissä ja erityisopettajana. Hänen kohderyhmäänsä ovat juuri ne nuoret, jotka syystä tai toisesta eivät pärjää yhteiskunnassa.
Turkan silmissä kysymys on väärinymmärretyistä nuorista.
– Eivät meidän lapset pahoja ole, mutta tyhmiä he voivat välillä olla. Se on ihan pienenpieni marginaaliryhmä ihmisistä, jotka oikeasti ovat jotain psykopaatteja. Hankalat nuoret on vain helppo leimata sellaiseksi, Turkka pohdiskelee.
Mutta mistä nuoren väkivaltaisuus johtuu? Porissa kauhisteltiin jokin aika sitten tapausta, jossa epäillysti 14-vuotias pahoinpiteli 11-vuotiaan kauppakeskuksen ympäristössä, ja toiset nuoret kuvasivat tapahtumia kännyköillään. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.
Pääkaupunkiseudulla vastaavaa tapahtuu viikoittain, ja vain murto-osa tapauksista tulee poliisin tietoon. Turkka oli vastikään mukana selvittelemässä samantyylistä tapausta, kuin Porissa.
– Voi sitä itkun ja häpeän määrää, kun sitä videota katsottiin yhdessä jälkeenpäin, Turkka kertoo.
Hän muistuttaa, että nuoren aivot eivät ole sellaiset kuin aikuisella. On todettu, että nuoruudessa aivoissa tapahtuu kongnitiivinen taantuma. Toisin kuin elämänkokemuksella varustettu aikuinen, nuori ei aina loppuun asti tajua, mitä on tekemässä, ja mitkä ovat hänen tekonsa seuraukset. Ne asiat muistuvat mieleen vasta silloin, kun paikalle tulee aikuisia.
Mutta miksi nuoresta tulee väkivaltainen? Turkka kertoo, että vankilassa nuoria väkivallantekijöitä yhdistää yksi asia: He eivät ole tulleet hyväksytyksi omana itsenään elämässään olevien aikuisten toimesta.
Turkka käyttää määritelmää ”vaikeasti rakastettavat lapset”. Kun lapsi menettää luottamuksensa aikuisiin, hän alkaa tehdä kaikkensa, että aikuisten olisi vaikea lähestyä häntä. Tämä puolestaan voi saada aikuisen antamaan lapsen suhteen periksi.
Jos hyväksyntää ei saa sieltä mistä pitäisi, lapsi lähtee hakemaan arvostusta jostain muusta yhteisöstä. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi esimerkiksi nuoret, jotka eivät pärjää koulussa, voivat ajautua tekemään rikoksia.
Entä missä on syy, kun nuorten tekemät väkivaltarikokset lisääntyvät hurjaa vauhtia?
– Se on aina aikuisten ja yhteiskunnan vika, jos nuoret eivät pärjää. Mehän tätä maailmaa rakennetaan, ja nuoret käyttävät niitä välineitä, mitä me ollaan kehitetty, Turkka sanoo.
Korona-aika, älypuhelimet ja liian vähäiset unet ovat vain kirsikka kakun päällä. Nuorten väkivaltarikosten huima kasvu on tulosta kehityksestä, jota yhteiskunnassa on tapahtunut vuosikymmenten kuluessa. Siihen Turkka lukee monia asioita, kuten kaupungistumisen, koulujen inkluusiot, avioerojen lisääntymisen, tehokkuusajattelun, perheenjäsenten asumisen eri paikkakunnilla, vuorotyöt ja niin edelleen.
Pikavoittoja tilanteen ratkaisemiseksi ei ole, mutta Turkka toivoo muun muassa kouluihin lisää osaamista ja resursseja. Hän huomauttaa, että esimerkiksi koulukiusaamistapauksissa tulisi aina selvittää myös tapausten taustat. Nuorten tekemistä pahoinpitelyistä jopa puolessa on tilastojen mukaan kysymys kostosta. Mutta liian usein tilanteissa pyritään vain saamaan nopeasti konflikti poikki, koska aikaa muuhun ei ole.
Lastensuojelussa Turkka peräänkuuluttaa systeemistä työskentelyä, jossa työntekijällä olisi aikaa tutustua nuoren elämään ja perheeseen, ja rakentaa luottamusta. Hän toteaa, että tällä hetkellä tällainen työ on täysin järjestöjen harteilla.
Entä mitä jokainen aikuinen voi tehdä parantaakseen tilannetta ja nuorten vointia? Turkalla on vastaus:
– Voi järjestää aikaa, jolloin hymyilee nuorelle, tutustuu häneen ja viettää aikaa yhdessä.

