San­na Jääs­ke­läi­nen

Mitä kuu­luu Sa­ta­Mai­dol­le?

– Hy­vää kuu­luu, sa­noo toi­mi­tus­joh­ta­ja An­nii­na Hon­ka­nen.

– Olem­me ko­vas­ti kas­va­neet. Kun muu­tim­me Ul­vi­laan kuu­si vuot­ta sit­ten, muut­to­vuo­si meni pie­nem­mäl­lä vo­lyy­mil­la, mut­ta sen jäl­keen ovat kas­va­neet sekä lii­ke­vaih­to et­tä lit­rat. Vii­me vuo­si oli his­to­ri­am­me suu­rin, en­nä­tys­ten vuo­si.

Sa­ta­Mai­don lii­ke­vaih­to oli vii­me vuon­na 53 mil­joo­naa eu­roa. Pa­kat­tu­ja lit­ro­ja ker­tyi Ul­vi­las­sa 52 mil­joo­naa eli yh­teen­sä 65 mil­joo­naa purk­kia mai­toa, mai­to­juo­mia, ker­mo­ja, pii­mää ja jo­gurt­tia. Mar­ras­kuus­sa 2023 tuli täy­teen 120 vuot­ta osuus­mei­je­ri­toi­min­taa Sa­ta­kun­nas­sa.

Ylei­ses­ti Suo­mes­sa nes­te­mäis­ten mai­to­tuot­tei­den ku­lu­tus on ol­lut las­kus­sa. Sa­ta­Mai­don tuo­te­ke­hi­tys­työ kan­taa täs­sä he­del­mää, kun tuo­tan­to- ja myyn­ti­mää­rät kas­voi­vat.

– Sii­hen on vai­kut­ta­nut moni asia. Nyt on muu­ton jäl­keen saa­tu ti­lat ja lait­teet vi­ri­tet­tyä kun­toon. Mut­ta koko ket­jun täy­tyy ol­la kun­nos­sa, et­tä tuot­teet saa­daan mark­ki­noil­le eli tuo­tan­non toi­mi­vuu­den li­säk­si on ol­ta­va riit­tä­väs­ti raa­ka-ai­net­ta ja asi­ak­kai­ta, Hon­ka­nen sa­noo.

Sa­ta­Mai­to on py­sy­nyt ajan her­mol­la mo­nel­la­kin mit­ta­ril­la tar­kas­tel­tu­na. Mei­je­ri on kiin­nit­tä­nyt jo pit­kään huo­mi­o­ta leh­mien hy­vin­voin­tiin mai­to­ti­loil­laan. Yk­si avain val­ta­kun­nal­li­sen ky­syn­nän kas­vuun on ESL-tuo­tan­to­me­ne­tel­mä eli kor­ke­a­pas­tö­roin­ti, jon­ka an­si­os­ta Sa­ta­Mai­don mai­to- ja ker­ma­tuot­teet säi­ly­vät pi­tem­pään.

Jo­gurt­ti tuli uu­te­na tuot­tee­na mu­kaan pari vuot­ta sit­ten. Sa­ta­Mai­don kau­pal­li­nen joh­ta­ja Kari Kar­pa­le ker­too, et­tä pian Ul­vi­laan muu­ton jäl­keen al­koi tuo­te­ke­hi­tys ja nyt mark­ki­noil­la on kak­si jo­gurt­ti­ma­kua: maus­ta­ma­ton ja va­nil­ja.

– Koko mark­ki­nas­sa jo­gurt­ti on pie­ni pi­sa­ra, mut­ta se täy­den­tää tuo­te­va­li­koi­maam­me. Jo­gurt­ti on saa­nut hy­vän vas­taa­no­ton ku­lut­ta­jil­ta ja tuot­tee­na se on jo kan­nat­ta­va, hän sa­noo.

Mai­to tu­lee Ul­vi­lan mei­je­riin 104 lä­hi­ti­lal­ta, jois­ta suu­rin osa on Sa­ta­kun­nas­sa. Maa­kun­nan mai­don­tuo­tan­to pai­not­tuu Poh­jois-Sa­ta­kun­taan.

Sa­ta­mai­dol­la työs­ken­nel­lään jat­ku­vas­ti hii­li­pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­sek­si. Asi­an eteen on jo teh­ty pal­jon: Sa­ta­Mai­to käyt­tää bi­o­kaa­sua, säh­kö tu­lee hii­li­di­ok­si­di­va­paas­ti tuo­tet­tu­na, pak­kaus­ma­te­ri­aa­lit ovat bi­o­poh­jai­sia ja hii­li­neut­raa­le­ja. Hon­ka­nen ker­too, et­tä vas­tuul­li­suus on heil­le laa­jem­pi kä­si­te kuin vain hii­li­neut­raa­lius.

– Ha­lu­am­me toi­mia vas­tuul­li­ses­ti myös ta­lou­del­li­ses­ti. Lii­ke­toi­min­nan kan­nat­ta­vuus koko ruo­ka­ket­jus­sa on edel­ly­tys toi­min­nan jat­ku­vuu­del­le ja kai­kel­le vas­tuul­li­suus­työl­le. Laa­ja-alai­nen vas­tuul­li­suus kä­sit­tää li­säk­si so­si­aa­li­sen vas­tuun, työ­tur­val­li­suu­den, työ­suo­je­lun, huol­to­var­muu­den, ter­veel­li­sen ruu­an tuo­tan­non, vih­re­än siir­ty­män ja eläin­ten hy­vin­voin­nin, hän lu­et­te­lee.

Sa­ta­Mai­don lii­ke­vaih­dos­sa on kol­me lä­hes ta­sa­vah­vaa osi­o­ta: mai­dot, lak­too­sit­to­mat mai­to­juo­mat ja ker­mat. Ras­vat­to­mat tuot­teet ovat saa­neet Sy­dän­mer­kin.

– Näen, et­tä kor­kea laa­tu ja hyvä toi­mi­tus­var­muus ovat tuo­neet meil­le kil­pai­lu­e­tua ja kas­vua vii­me vuo­sien ai­ka­na, Hon­ka­nen sa­noo.

120-vuo­tis­juh­la­vuot­taan Osuus­kun­ta Sa­ta­Mai­to on juh­lis­ta­nut enem­män si­säi­ses­ti hen­ki­lös­tön ja tuot­ta­jien eli omis­ta­jien­sa kes­ken.

– On tär­ke­ää myös kau­pois­sa nä­kyä juh­la­vuo­den kaut­ta ja näyt­tää, et­tä meil­lä on näin pit­kä pe­rin­ne tääl­lä, Kar­pa­le sa­noo.

Hon­ka­nen ke­hot­taa miet­ti­mään maa­il­maa 120 vuot­ta sit­ten.

– Sii­tä tä­hän päi­vään on ko­et­tu mo­nia mul­lis­tuk­sia maa­il­mal­la mu­kaan lu­kien vii­me vuo­sien ta­pah­tu­mat. Yli­su­ku­pol­vi­sel­la osuus­toi­min­nal­la yh­des­sä mai­to­ti­lo­jen kans­sa olem­me luot­san­neet yri­tyk­sen yli näi­den mul­lis­tus­ten ja us­kon, et­tä niin teem­me tu­le­vai­suu­des­sa­kin. Osuus­kun­nat ovat ol­leet luo­mas­sa ku­lut­ta­jien luot­ta­mus­ta sii­hen, et­tä suo­ma­lai­nen ruo­ka on tur­val­lis­ta käyt­tää – se ei ole maa­il­mas­sa it­ses­tään­sel­vyys, ei­kä ole syn­ty­nyt sat­tu­mal­ta, vaan pit­kä­jän­tei­sen työn tu­lok­se­na, hän sa­noo.