Pet­ra Sö­der

Noor­mark­ku­lai­nen Juha Mä­en­pää hyp­pä­si taan­noin pois ora­van­pyö­räs­tä ja kou­lut­tau­tui ka­le­va­lai­sek­si jä­sen­kor­jaa­jak­si, jota hän on teh­nyt työk­seen nel­jä vuot­ta. Tä­män li­säk­si hä­nel­le on kart­tu­nut ko­ke­mus­ta opis­ke­lu­jen ai­kai­sis­ta hoi­dois­ta kol­men vuo­den ajal­ta.

– Ylei­sin asi­a­kas­ryh­mä­ni on elä­kei­käi­set ih­mi­set. Työ­i­käi­set ei­vät eh­di huol­ta­maan it­se­ään niin pal­jon kuin tar­vit­si­si. Usein he tu­le­vat vas­taa­no­tol­le­ni vas­ta työ­ter­vey­den, lää­kä­rin ja fy­si­o­te­ra­peu­tin jäl­keen, kun mi­kään muu ei enää au­ta, Mä­en­pää ker­too.

Kun Mä­en­pää koh­taa asi­ak­kaan, käy­dään en­sin läpi hä­nen hoi­to­his­to­ri­an­sa ja mie­ti­tään, mitä kaik­kea pii­lee oi­rei­den taus­tal­la.

– Me hoi­dam­me tääl­lä ih­mis­tä ko­ko­nais­val­tai­ses­ti. Puo­len­tois­ta tun­nin hoi­to­ker­ran ai­ka­na tu­lee usein esil­le asi­oi­ta, jot­ka ovat vai­kut­ta­neet var­ta­lon vir­he­a­sen­toi­hin. Esi­mer­kik­si puo­li­son kuo­le­ma tai työst­res­si voi­vat nä­kyä ki­pui­na kro­pas­sa..

Vaik­ka ka­le­va­lai­nen jä­sen­kor­jaus kuu­los­taa sil­tä, et­tä sii­nä nak­sau­tel­tai­siin paik­ko­ja, on se sil­ti kaik­kea muu­ta.

– Ka­le­va­lai­nen jä­sen­kor­jaus ei satu. Tämä on li­has­ten peh­me­ää kä­sit­te­lyä ja lii­ke­ra­to­jen en­nal­leen saat­ta­mis­ta. Kun ih­mis­tä ei satu, hän pys­tyy ole­maan ren­to­na ja pa­ra­ne­mi­nen voi ta­pah­tua. Ih­mi­nen ta­val­laan re­se­toi­daan ti­laan, jos­sa hän­tä ei ole sat­tu­nut.

Hoi­dos­sa kä­si­tel­lään kaik­ki pai­kat jal­ka­poh­jis­ta kal­lon­poh­jaan. Vaik­ka asi­ak­kaan on­gel­ma­na oli­si kä­den kipu, läh­de­tään krop­paa kä­sit­te­le­mään ai­na ja­lois­ta.

– Jos esi­mer­kik­si poh­jet­ta sär­kee, voi ky­sees­sä ol­la lan­ti­on vir­he­a­sen­to. Kun kä­sit­te­lem­me koko var­ta­lon, huo­maam­me mis­sä vir­he­a­sen­not ovat ja mis­tä kipu joh­tuu, Mä­en­pää ker­too.

Jot­kut asi­ak­kaat voi­vat saa­da avun ihan yh­des­tä hoi­to­ker­ras­ta. Toi­set käy­vät vii­koit­tain hoi­dos­sa ja osa ker­ran vuo­des­sa. Ai­na ka­le­va­lai­ses­ta jä­sen­kor­jauk­ses­ta ei kui­ten­kaan ole apua.

– On ker­to­ja, kun olen jou­tu­nut kes­keyt­tä­mään hoi­don ja oh­jaa­maan asi­ak­kaan lää­kä­rin luo, ja ky­sees­sä on­kin ol­lut mur­tu­ma, hän muis­te­lee.

Ka­le­va­lai­nen jä­sen­kor­jaus on­kin pai­kal­laan sil­loin, kun lää­kä­ri on en­sin pois­sul­ke­nut mah­dol­li­set mur­tu­mat ja leik­kaus­ta vaa­ti­vat sai­rau­det. Mä­en­pään vas­taa­no­tol­le tul­laan­kin tyy­pil­li­ses­ti sil­loin, kun kaik­ki muut kei­not on jo käy­tet­ty.

– Jos­kus ha­lu­ai­sin ol­la siel­lä ket­jun al­ku­pääs­sä, en­kä lop­pu­pääs­sä, mis­sä on käy­ty jo lää­kä­ril­lä ja fy­si­o­te­ra­peu­til­la. Asi­ak­kaal­la­kin sääs­tyi­si sii­nä pal­jon ra­haa, hän miet­tii.

Mä­en­pää ko­kee, et­tä ka­le­va­lai­ses­ta jä­sen­kor­jauk­ses­ta oli­si suur­ta apua myös lää­kä­rin ja fy­si­o­te­ra­pi­an vä­lis­sä.

– Vä­lil­lä asi­ak­kaat ovat niin ki­pei­tä, et­tei­vät pys­ty te­ke­mään fy­si­o­te­ra­peu­tin an­ta­mia kun­tou­tus­liik­kei­tä. Mi­nun teh­tä­vä­ni on var­mis­taa, et­tä asi­a­kas pää­see ki­vut­to­mak­si ja pys­tyy kun­tout­ta­maan it­se­ään, Mä­en­pää to­te­aa.

Useim­mat ka­le­va­lai­ses­sa jä­sen­kor­jauk­ses­sa käy­neet ovat saa­neet apua ki­pui­hin­sa. Ylei­sim­piä vai­vo­ja asi­ak­kail­la ovat mää­rit­te­le­mät­tö­mät sel­kä­ki­vut.

– Mo­nel­la työ­ky­ky on pa­ran­tu­nut ihan muu­ta­mas­sa vii­kos­sa. Ih­mi­sil­le mää­rä­tään usein sel­kä­ki­vus­sa kol­mi­o­lääk­kei­tä, saa­ti et­tä mie­tit­täi­siin, mis­tä ki­vut ovat läh­töi­sin, hän poh­tii.

Mä­en­pää muis­te­lee ta­pauk­sia, jois­sa lap­se­na ta­pah­tu­nut trau­ma al­kaa nä­kyä ki­pu­na kro­pas­sa vas­ta ai­kui­se­na.

– Esi­mer­kik­si nuo­re­na ko­et­tu ko­la­ri tai lap­suu­des­sa ta­pah­tu­nut puus­ta pu­to­a­mi­nen voi­vat al­kaa vai­kut­taa vas­ta ai­kui­se­na, kun ei enää jak­se­ta kan­na­tel­la var­ta­loa, hän ker­too.

Mä­en­pää ha­lu­aa he­rä­tel­lä ih­mi­siä pi­tä­mään huol­ta it­ses­tään ja sat­saa­maan omaan hy­vin­voin­tiin­sa.

– Au­toil­la­kin on huol­to­kir­ja, mis­sä ker­ro­taan, mil­loin pi­tää vaih­taa öl­jyt. Myös ih­mis­tä pi­tää huol­taa. Usein sii­tä omas­ta hy­vin­voin­nis­ta kar­si­taan en­sim­mäi­se­nä, mikä ei pi­täi­si ol­la niin, hän päät­tää.