Neljä vaihtoehtoa voimalinjan reitiksi
”Pelkästään taloudelliset intressit eivät saa ohjata Porin vihreää siirtymää.”
Maarit Kautto
Vapaan Saaristotien puolesta ry vastustaa Tahkoluoto Offshore Oy:n merituulipuiston laajentamiseen liittyvän Tahkoluoto-Ulvila 400+110 kV voimajohtohankkeen pohjoista reittivaihtoehtoa (VE1), koska se aiheuttaisi merkittäviä haittoja alueen ympäristölle, asutukselle, elinkeinoille ja maisemalle.
Yhdistys on jättänyt YVA-selostukseen liittyen lausunnon, jossa ehdotetaan neljää eri vaihtoehtoa pohjoiselle Saaristotien reitille.
– YVA-prosessin aikana Meri-Porin alueella on käynnistynyt useita teollisuushankkeita, joilla on huomattavat sähköntarpeet. Tämän vuoksi ennen lopullista voimajohdon reittivalintaa on tärkeää tarkastella myös muita vaihtoehtoja, jotka huomioivat muuttuneen tilanteen, Vapaan Saaristotein puolesta ry:n puheenjohtaja Markku Kivinen korostaa.
Ykkösvaihtoehtonaan yhdistys ehdottaa nykyistä Fortumin voimajohtolinjaa.
– Myös Fingridin ohjeiden mukaan uudet voimajohdot tulisi sijoittaa olemassa olevien linjojen yhteyteen. Tahkoluoto Offshorenkin alkuperäinen suunnitelma perustui siihen, että hyödynnetään Fortumin 1970-luvulla rakentamaa, Kolpanlahden kautta kulkevaa johtolinjaa, Kivinen toteaa.
Kakkosvaihtoehtona yhdistyksellä on maa- ja vesikaapelointi.
– Arenso Oy:n mukaan tällainen ratkaisu olisi teknisesti ja taloudellisesti mahdoton. Tämä on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että esimerkiksi Rauman alueelle suunnitellaan Fortumin luvittamaa Norsk e-fuel -hankkeen sähkölinjaa, jossa samaa reittiä pitkin käytettäisiin sekä maa- että merikaapelointia ja ilmajohtoa.
– Arenso on perustellut kantaansa maa- ja vesikaapelointiin hyvin niukasti. Meidän mielestämme vihreässä siirtymässä ei pitäisi mennä raha edellä, vaan katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja miettiä aidosti kestävää energiajärjestelmää, Markku Kivinen linjaa.
Yhdistys esittää myös vaihtoehdon, jossa voimajohto kulkisi Tahkoluotoon vievän rautatien vieressä entisen pigmenttitehtaan alueelle ja siitä edelleen yli tai ali Pihlavanlahden.
– Arenso on todennut vaihtoehdon mahdottomaksi, mutta esittänyt kannalleen vain hyvin niukat perustelut. Ehdottamamme reitti kulkisi pääosin jo olemassa olevalla teollisuusalueella, olisi merkittävästi lyhyempi ja välttäisi yksityisten maanomistajien reittejä toisin kuin VE1 ja VE2.
Yhdistyksen mielestä tarkastelun arvoinen on myös VE 3.1, jossa reitti alkaisi Kirrinsannan teollisuusalueen laajennusalueelta, johon sijoittuisi muuntoasema. Tästä linja kulkisi vt2:n pohjoispuolella ohittaen Kemiran entisen tehtaan ja jatkaen Pihlavan suuntaan nykyisen voimajohdon rinnalla. Reitti jatkuisi Kyläsaaren ja peltoalueiden kautta yli Kokemäenjoen kohti Toejoen muuntoasemaa ja edelleen pohjoiseen Söörmarkun kautta liittyen Ulvilaan menevien johtojen rinnalle samaan johtokäytävään.
– Tätä vaihtoehtoa ei Arenso ole edes kommentoinut. Tämä on yksittäisen henkilön ehdotus, joka tulisi mielestämme tutkia, Kivinen summaa.
Yhdistys korostaa myös Saaristotien liikenneturvallisuuden huomioimista. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet useiden teollisuus- ja rakennushankkeiden myötä.
– Katsomme, että Saaristotie voi palvella sekä teollisuuden että muun liikenteen tarpeita, kun sen turvallisuuteen panostetaan esimerkiksi rakentamalla kevyen liikenteen väylä, lisäämällä ohitus- ja pysähtymispaikkoja sekä parantamalla tien rakenteita ja kunnossapitoa.
Yhdistys kritisoi myös sitä, että Meri-Porin alueen matkailuyritykset on sivuutettu alueen tulevaisuuden suunnittelussa.
– Porin kaupungin pitäisi ottaa vahvempi rooli ja koordinoida koko alueen tulevaisuuden suunnittelua kutsuen mukaan myös matkailualan yritykset. Meri-Porissa on valtava potentiaali. Pitäisikin löytyä ratkaisuja, joilla alueen herkkä luonto, asukkaat, teollisuus ja matkailu voisivat toimia tasapainoisesti rinta rinnan, Markku Kivinen sanoo.
