San­na Jääs­ke­läi­nen

Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to on mant­ra, jota po­lii­ti­kot ovat vii­me ai­koi­na ho­ke­neet. Myös tuo­rees­sa Kaup­pa­ka­ma­rien jä­se­ny­ri­tyk­sil­leen to­teut­ta­mas­sa ky­se­lys­sä rei­lus­ti yli puo­let yri­tyk­sis­tä piti kan­sain­vä­lis­ten osaa­jien rek­ry­toin­tia hy­vä­nä asi­a­na. Kan­sain­vä­lis­ten osaa­jien hou­kut­te­lu Suo­meen ei pel­käs­tään rii­tä, pi­täi­si ol­la myös niin kut­sut­tua pi­to­voi­maa eli hei­dät pi­täi­si saa­da viih­ty­mään ja jää­mään. Mi­ten tämä on­nis­tui­si?

Po­ri­lai­sen pui­mu­ri­teh­das Sam­po-Ro­sen­le­win kont­to­ril­ta löy­tyy ko­ke­mus­pe­räi­nen asi­an­tun­ti­ja poh­ti­maan tätä ky­sy­mys­tä. Huh­ti­kuus­sa Po­riin muut­ta­nut teh­taan toi­mi­tus­joh­ta­ja De­ven Ka­ta­ria on syn­ty­jään in­ti­a­lai­nen, mut­ta opis­kel­lut Yh­dys­val­lois­sa ja muut­ta­nut sen jäl­keen työn pe­räs­sä mo­niin mai­hin ja maa­no­siin. Suo­meen hän saa­pui asut­tu­aan sitä en­nen kak­si vuot­ta Rans­kas­sa.

– Kun ker­ran al­kaa eks­pat­ri­aa­tik­si (ul­ko­mail­la asu­va työn­te­ki­jä), ei kos­kaan tie­dä mi­hin seu­raa­vak­si suun­taa, Ka­ta­ria nau­raa.

– Mi­nul­le muut­to oli help­po, kos­ka tu­lin yk­sin. Lap­se­ni ovat jo ai­kui­sia ja asu­vat Yh­dys­val­lois­sa. Muis­tan kuin­ka nuo­rem­pa­na per­heel­li­se­nä muut­ta­mi­nen oli vai­ke­am­paa, kun piti miet­tiä esi­mer­kik­si las­ten kou­lua.

Sam­po-Ro­sen­lew oli pit­kään po­ri­lai­nen per­hey­ri­tys. In­ti­a­lai­nen Ma­hind­ra Group os­ti sii­tä en­sin osan ja vii­me vuo­den ke­säl­lä koko yri­tyk­sen. Ka­ta­ria on ol­lut Ma­hind­ra Grou­pin pal­ve­luk­ses­sa vuo­des­ta 2010.

– Kun Sam­po-Ro­sen­le­win suo­ma­lai­nen toi­mi­tus­joh­ta­ja Jus­si Mal­mi läh­ti, ha­lut­tiin saa­da tän­ne lä­hei­sem­pi yh­teys emo­yh­ti­öön. Mi­nul­le muut­to oli mah­dol­li­nen, kos­ka ke­hi­tys­työ­ni Rans­kas­sa oli tu­los­sa val­miik­si.

Ka­ta­ri­an teh­tä­vä on kään­tää pui­mu­ri­teh­das kan­nat­ta­vak­si yh­des­sä pai­kal­li­sen hen­ki­lös­tön kans­sa.

– Yk­sin en voi sitä teh­dä. Meil­lä on tääl­lä noin 200 työn­te­ki­jää, hy­vät tuot­teet ja tii­mi. Ma­hind­ra on si­tou­tu­nut teh­taa­seen ja ha­lu­aa saa­da sen taas len­toon.

Ka­ta­ria tuli en­sim­mäi­sen ker­ran käy­mään Suo­mes­sa maa­lis­kuus­sa. Etu­kä­teen hän tie­si kol­me asi­aa:

– Tie­sin, et­tä Suo­mi on maa­il­man on­nel­li­sin maa, tääl­lä sau­no­taan ja et­tä kie­li on tosi vai­kea.

Muu­ton jäl­keen on val­jen­nut mon­ta muu­ta­kin asi­aa, ku­ten se, et­tä suo­ma­lai­set juo­vat to­del­la pal­jon kah­via.

– Se so­pii mi­nul­le. Sau­nas­sa en ole vie­lä käy­nyt, hän tun­nus­taa.

Ka­ta­ria on asu­nut ai­em­min pari vuot­ta Ete­lä-Ruot­sis­sa.

– Ole­tin, et­tä Suo­mes­sa oli­si sa­man­kal­tais­ta. Ei ole! Suo­ma­lais­ten on­nel­li­suus on eri­lais­ta, tääl­lä ol­laan hil­jai­sen tyy­ty­väi­siä, ei hil­pe­än ha­ha­haa-on­nel­li­sia, ku­ten Ruot­sis­sa, hän ku­vai­lee.

– Voin ku­vi­tel­la, et­tei ko­ro­na-ajan etäi­syyk­sien pi­tä­mi­nen ol­lut teil­le ol­len­kaan han­ka­laa. So­si­aa­li­sen ti­lan tar­ve on tääl­lä ihan eri­lais­ta kuin vaik­ka­pa Yh­dys­val­lois­sa, pu­hu­mat­ta­kaan In­ti­as­ta.

Ruot­sis­sa asu­mi­sen jäl­jil­tä hän osaa hie­man ruot­sia. Se on aut­ta­nut.

– On­nek­si olet­te kak­si­kie­li­siä, ym­mär­rän pak­kaus­se­los­teis­ta, mitä mik­rou­u­niin lai­tan, hän hy­myi­lee.

– Kie­len opet­te­lu oli­si ko­tou­tu­mi­sen kan­nal­ta tär­ke­ää, vaik­ka eng­lan­nil­la tääl­lä pär­jää hy­vin, mikä on ol­lut hel­pot­ta­vaa. Suo­ma­lai­set ovat hil­jai­sia, mut­ta ute­li­ai­ta maa­il­mal­le, se on hyvä asen­ne.

De­ven Ka­ta­ri­an mie­les­tä Suo­men maa­han­muut­top­ro­ses­si oli su­ju­va, vii­su­mi hy­väk­syt­tiin vii­kos­sa, kun esi­mer­kik­si Rans­kas­sa sii­hen meni yli kuu­kau­si. Suo­meen aset­tu­mi­nen oli muu­ten­kin help­poa. Hän nos­taa kui­ten­kin esiin asi­an, joka hel­pot­tai­si kan­sain­vä­lis­ten osaa­jien elä­mää.

– Kul­ku­yh­teyk­sien pi­täi­si ol­la mo­ni­puo­li­sem­mat, enem­män len­to­ja myös muu­al­ta Suo­mes­ta kuin Hel­sin­gis­tä. Jos tääl­tä voi­si hel­pos­ti mat­kus­taa, se loi­si kiin­nos­tus­ta, sil­lä mo­nen per­he asuu toi­ses­sa maas­sa ja myös bis­nek­sien ta­kia täy­tyy mat­kus­taa.

Mi­ten hen­ki­lön sai­si py­sy­mään Suo­mes­sa?

– Tämä on hie­no maa, mut­ta tän­ne jää­vän täy­tyi­si pi­tää kyl­mäs­tä il­mas­tos­tan­ne. Kan­sain­vä­lis­ten osaa­jien rek­ry­toin­ti kan­nat­tai­si eh­kä suun­na­ta vii­le­äm­piin mai­hin, hän poh­tii.

– In­teg­raa­tio kult­tuu­riin on tosi tär­ke­ää. Ame­ri­kas­sa ta­voi­te on, et­tä kaik­ki ovat ame­rik­ka­lai­sia – sama In­ti­as­sa, voi ol­la pal­jon kan­so­ja ja pal­jon kie­liä, mut­ta yh­des­sä ol­laan me. Suo­mes­sa tei­dän pi­täi­si löy­tää rat­kai­su tä­hän, mi­ten maa­han­muut­ta­jis­ta tu­li­si yh­tei­sön jä­se­niä.