Porilainen Tarja Laine on urallaan jo toisessa unelmatyössä
Laine on nykyisessä työssään tuottelias tutkija.
Sanna Jääskeläinen
Elettiin 1970-lukua, kun harjavaltalaisella ala-asteella kysyttiin oppilailta, mitä teistä tulee isona. Tarja Laine vastasi: "Arkeologi." Muut oppilaat olivat ihmeissään, mitä sellainen oikein tekee. Mutta Tarja oli jo silloin kiinnostunut historiasta ja asioiden kaivelemisesta.
Hänestä ei kuitenkaan tullut arkeologia. Tie vei ensin toisen kiinnostuksen pariin.
– Koulussa minua kiinnostivat historian lisäksi kielet. Suuri kiitos yläasteen ja lukion ruotsinopettajalleni, joka oli innostava – hyvä opettaja voi istuttaa kiinnostuksen loppuiäksi, hän pohtii.
Tarja oli lukiovuosina kesätöissä Ahvenanmaalla ja kävi lukion jälkeen Porvoossa ruotsinkielisessä kansanopistossa vuoden mittaisen kielilinjan. Sitten hän lähti Vaasaan opiskelemaan kauppaoppilaitoksen ulkomaankaupan linjalle. Yo-merkonomina hän muutti Poriin ja sai unelmiensa työpaikan Polar Express -firmassa (myöhemmin Schenker Oy), jossa hoiti ensin kymmenen vuoden ajan vientiä pohjoismaihin ja seuraavat kymmenen vuotta Euroopan-vientiä.
– Ehkä hoitaisin niitä tänä päivänäkin, mutta ulkomaan toiminnot lakkautettiin Porista. Hyvissä ajoin ennen lakkauttamispäätöstä lähdin Porin yliopistokeskukseen opiskelemaan kulttuuriperinnön tutkimusta, Tarja kertoo.
– Työelämän, opiskelun ja muutoinkin arjen pyörittäminen samanaikaisesti oli yksi elämäni hektisimpiä vaiheita. Tavoite oli valmistua ennen kuin työt loppuvat.
– Ihmettelen, kuinka jaksoin. Valmistuin ennätysajassa, kolmessa vuodessa. Kun Schenkerin työ loppui, oli minulla jo työpaikka yliopistolla tiedossa.
Yliopistolla hän suoritti myös vanhan suosikkinsa, arkeologian, perusopinnot. Nykyinen työ on kuitenkin kahden intohimon – kielien ja historian – yhdistelmä. Tarja työskentelee tutkijana ja arkistovastaavana Svenska Kulturfonden i Björneborg -säätiössä (SKiB, Porin ruotsalainen kulttuurisäätiö).
– Tulin taloon vain "kesätöihin", tarkoitus oli yliopistotyön ohessa järjestää säätiön arkisto. Nopeasti huomasimme, että kyseessä on paljon laajempi ja pitempiaikaisempi homma, hän kertoo.
Tuosta kesästä on nyt kahdeksan ja puoli vuotta. Toimenkuva muuttui nopeasti arkiston järjestelystä tutkijaksi, sillä arkistojen kätköistä alkoi paljastua mielenkiintoista aineistoa.
Tarja Laine on tuottelias tutkija. Julkaisuja on jo 20, niistä puolet kokonaisia kirjoja. Tuorein on joulukuussa julkaistu teos Poikamiesten jalanjäljillä – Hjalmar Widbom, Axel Grönfeldt, Werner Petrell. Hän myös opettaa, muun muassa Porin ruotsalaisen koulun ja lukion oppilaita sekä yliopiston opiskelijoita.
Historian tutkiminen ei rajoitu työaikaan. Myös vapaa-ajalla Tarja tekee tutkimustöitään. Hänellä on työn alla tutkimus Pietniemen Vanhakartanon vaiheista sekä alkamassa elämänkerta opettaja Hilkka Salokankaasta.
– Tykkään tutkia ja nyhertää. Työ on välillä yksinäistä, mutta se sopii minulle. Minulla on aina useampi tutkimusprojekti meneillään.
Arkisto tulee olemaan osa tulevaa SKiB-kampusta. Tarja odottaa uusia, moderneja tiloja, joissa arvokasta arkistoa on hyvä säilyttää.
– Arkistolla on iso merkitys Porin alueen ruotsinkielisen historian säilyttämisessä ja tutkimisessa. Teemme paljon yhteistyötä Satakunnan Museon kanssa.
Tarja teki hiljattain myös selvityksen entisen Palojoen tontin purettujen rakennusten historiasta ja valmisti siitä esitelmän. Seuraavaksi hän alkaa työn puolesta selvittää Porin ruotsalaisen koulun vaiheita sekä De Gamlas Hemin (vanhainkoti Kuukkarissa) historiaa.
– Kyllä tämä työ on minulle elämäntapa. On hienoa, että se myös säilyttää rakkauden kieleen, hän sanoo.

