Porin ja Rauman johdossa tyytyväisiä matkailukesään
Tapahtumien lisäksi molemmat kaupungit ovat vahvistaneet kuvaansa merellisenä kaupunkina.
Pauli Uusi-Kilponen
Niin Porin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Sampsa Kataja kuin Rauman kollega Samu Vahteristo kehuvat matkailukesän menneen Satakunnassa hyvin. Väkeä on riittänyt tapahtumiin ja hymyssä suin on oltu niin järjestäjien kuin vierailijoidenkin leirissä.
– Eritoten Jazzien ja SuomiAreenan eriyttäminen omille viikoilleen osoittautui taas onnistuneeksi ratkaisuksi. Majoitustiloja riitti paremmin ja kävijämääräkin nousi, kiittelee Sampsa Kataja.
Samu Vahteristo nostaa esiin Rauman Pitsiviikon. Viikko tunnetaan laajalti Suomessa ja kävijöitä oli nytkin runsaasti. Eritoten Mustan pitsin työ veti väkeä enemmän kuin monena aikaisempana vuonna.
Molempien kaupunkien tarjonta on monipuolistunut ja runsastunut. Poriin ei enää tulla vain edellä mainittuihin kahteen tapahtumaan.
– Yyteriin on melkoinen buumi ja Reposaari vetää uutta väkeä. On hienoa nähdä, miten uudet investoinnit ja innovaatiot ovat onnistuneet asiakkaiden houkuttelussa, kehuu Kataja.
Pori onkin laajentunut kuvaansa myös merellisenä kaupunkina.
Pekkaa pahemmaksi ei jää Rauma. Raumalla saaristomatkailua kehitetään koko ajan. Kuuskajaskari ja Kylmäpihlajan majakkasaareen pääsee vesibussilla ja Reksaari palveluineen on etenkin paikallisten veneilijöiden suosiossa.
Ihan oma lukunsa on Poroholmasta lähtevä ranta Syväraumanlahteen asti. Leirintäalue purjelaivoineen, Rantatalo, maauimala Makis, Pursikasino ja Merijakamo muodostavat palvelukokonaisuuden, jota voi mainostaa ainutlaatuiseksi koko valtakunnassa.
Rauman Pitsiviikko tunnetaan laajalti Suomessa ja kävijöitä oli nytkin runsaasti. Kuva on Posellin pitsinäyttelystä.
Kuva: Sanna Jääskeläinen
Matkailu- ja ravintolayrittäjä Riku Räsänen puhuu Rauman yhteisestä markkinointiyhtiöstä, jossa olisivat osakkaina kaupunki ja alan yrittäjät. Räsäsen mukaan yhtiö mahdollistaisi nykyistä paremmin markkinoinnin koordinoinnin ja sitä kautta lisäisi sekä parantaisi näkyvyyttä.
– Olen Räsäsen kanssa samaa mieltä tässä asiassa. Siihen minulla ei ole varmaa kantaa, että pitääkö olla erillinen osakeyhtiö, vai voisiko olla joku muu tapa koota kaupunki ja alan yrittäjät saman lipun alle markkinoinnissa, pohtii Vahteristo.
Ihannetilanne Vahteriston mukaan olisi, jos tapahtumat saataisiin nykyistä enemmän liitettyä myös muuhun kaupungin markkinointiin.
– Miten voitaisiin nostaa esille teollisuus, työpaikat, harrastusmahdollisuudet ja miten kaikki on pienessä kaupungissa lähellä ja omaleimaista.
Tapahtumat sinänsä hän näkee hyvänä mahdollisuutena saada ihmiset kiinnostumaan kaupungista.
– Se, että muuttaako tänne ja tuo perheensä mukana esimerkiksi työpaikan perässä, vaatii kaikkien osasten olevan kohdallaan.
Sampsa Katajan mielestä Porin kaupungin imago on parantunut paljon aikaisemmasta. Yhdeksi syyksi hän mainitsee tapahtumat, Jazzit ja SuomiAreenan. Ne ovat kieltämättä tehneet kaupunkia tunnetuksi positiivisella tavalla.
Katajan mielestä taantuvan teollisuuskaupungin ilmeen muutos näkyy.
– Kyllä sen havaitsee ihan siitä, miten Porista puhutaan ja miten porilaiset itse käyttäytyvät. Minusta meininki on rennompaa ja positiivisempaa.
Hänen mielestään Pori voi kääntää asukasluvun kasvuun.
– Minulla on vahva usko siihen, että aiotut suuret investoinnit toteutuvat ja tänne on aikaisempaa helposti saada muuttajia muualta. Kaupungin ilmeen koheneminen ja muut edut, kuten edullinen asuminen, alentavat kynnystä tulla tänne, hän laskee.
Kataja ei pidä mahdottomana sitä, että naapurikaupungit toteuttaisivat yhteistä markkinointia esimerkiksi merellisyydessä.
Vahteriston mukaan vaarana on, että markkinointiviesti jää liian laajaksi ja yleiseksi, jolloin ihmisiä kiinnostava konkretia häviää. Lähtökohtaisesti hän ei yhteistä markkinointia vastusta.

