Porin Pelastakaa Lapset ry:lle saapuvissa avustushakemuksissa näkyvät lapsiperheköyhyyden tyypilliset syyt sekä hallituksen toimien vaikutukset
Maarit Kautto
Lapsiperheiden taloudelliselle tuelle oli viime vuonna paljon tarvetta, eikä tarve vaikuta olevan vähenemässä. Porin Pelastakaa Lapset ry on ollut omalta osaltaan tukemassa pienituloisten ja vähävaraisten perheiden lapsia. Yhdistys on tukenut lapsia ja perheitä harrastustuen, oppimateriaalituen sekä ruokalahjakorttien avulla. Yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitukset ovat Porin Pelastakaa Lapset ry:lle merkittävä tulonlähde
– Jaoimme viime vuoden aikana noin 140 ruokalahjakorttia eri yhteistyökumppaneidemme kautta tavoittaen näin lähes 300 lasta. Lasten harrastamisessa ja opiskelemisessa tuimme 70 lasta, yhteensä lähes 17 000 eurolla. Lisäksi jaoimme stipendejä yhteistyössä oppilashuollon toimijoiden kanssa 1300 eurolla. Kaiken kaikkiaan vuoden 2023 aikana tuimme siis porilaisia ja lähialueiden lapsia yli 27 000 eurolla ja tukemme piiriin pääsi yli 380 lasta, Porin Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtaja Minka Leino-Holm kertoo.
Leino-Holmin mukaan yhdistykselle saapuvissa avustushakemuksissa näkyvät lapsiperheköyhyyden tyypilliset syyt sekä hallituksen toimien vaikutukset. Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät köyhyyttä ja työntävät ihmisiä viimesijaiselle toimeentulotuelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että toimeentulotuen piirissä olevien henkilöiden määrä kasvaa 27 prosenttia vuoteen 2027 mennessä.
– Myös työmarkkinoiden raju muutos pätkätöineen ja nollatuntisopimuksineen on taustalla. Vaikka työttömyys on tyypillinen syy vähävaraisuuteen, lapsiperheköyhyys eroaa usein siten, että molemmat vanhemmat voivat olla töissä, mutta silti rahat eivät riitä perusarjen pyörittämiseen.
Kun perheen varat ovat tiukilla, joudutaan tinkimään lasten harrastuksista.
Kuvituskuva
Porin Pelastakaa Lapset ry:lle tulee runsaasti tukihakemuksia nimenomaan lasten ja nuorten harrastuksiin liittyen.
Case-esimerkki ahdinkoon joutuneesta perheestä: Ero on johtanut yksinhuoltajuuteen, eikä toinen vanhempi enää pysty tai halua osallistua lapsen harrastuskuluihin. Yksinhuoltaja on joko pitkäaikaisesti työtön tai epätyypillisessä työsuhteessa pienipalkkaisessa työssä, eli välillä työtunteja on, toisinaan ei. Tämä tekee talouden suunnittelemisesta vaikeaa tai jopa mahdotonta. Työttömyysturvan lapsikorotukseen tekemät muutokset ovat vähentäneet käytettävissä olevia tuloja niin, ettei lasten harrastuskuluja enää kyetä kattamaan.
– Työttömänä oleva vanhempi on aiemmin voinut suojaosan turvin ottaa vastaan yksittäisiä keikkatöitä, joiden avulla harrastusmenoja on katettu – tämä mahdollisuus poistuu kevään aikana, mikä herättää monissa perheissä suurta ahdistusta.
Leino-Holm korostaa, että monen perheen ahdingon taustalla on pitkälle ulottuvia, jopa ylisukupolvisia vaikeuksia. Lapsiperheköyhyydessä eläminen lisää riskiä kokea köyhyyttä myöhemmin elämässä – ylisukupolvinen ketju on vahva.
– Harrastaminen on kuitenkin lapselle äärimmäisen tärkeää, ja pitkään jatkunut harrastus tuo elämään merkityksellisyyttä, kaverisuhteita ja jatkuvuutta – köyhyys on tutkitusti uhka näille kaikille. Vanhemmat tai vanhempi tekee monesti kaikkensa voidakseen turvata lapsen harrastuksen jatkumisen. Lapsi tottakai toivoo harrastuksensa jatkumista, mutta samalla hän on usein tietoinen perheen talousvaikeuksista ja kokee tutkitusti stressiä sekä vastuuta tilanteesta, Minka Leino-Holm toteaa.
Esimerkkejä hallituksen päätöksistä, jotka tulevat vaikuttamaan pienituloisten arkeen:
– Suurimpaan osaan Kelan maksamista etuuksista jätetään tekemättä indeksikorotukset vuosina 2024–2027, mikä tarkoittaa merkittävää leikkausta etuuksiin tulevina vuosina.
– Perheellinen työtön menettää työttömyysturvan lapsikorotukset 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotuksen määrä on maaliskuun loppuun asti 130–240 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.
– Omavastuuaika pitenee: Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden alun päiviä, joilta ansiosidonnaista päivärahaa ei voida maksaa. Tällä hetkellä omavastuuaika on viittä täyttä työpäivää vastaava aika. Lakimuutoksen myötä omavastuuaika nousee seitsemään päivään 1.1.2024 alkaen.
– 300 euron suojaosa poistuu: 1.4.2024 poistuu myös 300 euron suojaosa työtuloille. Suojaosa tarkoittaa, että työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. Lakimuutoksen jälkeen työtulo vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden koko työtulon osalta.
– Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu syyskuussa 2024.