Maa­rit Kaut­to

Lap­si­per­hei­den ta­lou­del­li­sel­le tu­el­le oli vii­me vuon­na pal­jon tar­vet­ta, ei­kä tar­ve vai­ku­ta ole­van vä­he­ne­mäs­sä. Po­rin Pe­las­ta­kaa Lap­set ry on ol­lut omal­ta osal­taan tu­ke­mas­sa pie­ni­tu­lois­ten ja vä­hä­va­rais­ten per­hei­den lap­sia. Yh­dis­tys on tu­ke­nut lap­sia ja per­hei­tä har­ras­tus­tu­en, op­pi­ma­te­ri­aa­li­tu­en sekä ruo­ka­lah­ja­kort­tien avul­la. Yk­si­tyis­hen­ki­löi­den ja yri­tys­ten lah­joi­tuk­set ovat Po­rin Pe­las­ta­kaa Lap­set ry:lle mer­kit­tä­vä tu­lon­läh­de

– Ja­oim­me vii­me vuo­den ai­ka­na noin 140 ruo­ka­lah­ja­kort­tia eri yh­teis­työ­kump­pa­nei­dem­me kaut­ta ta­voit­ta­en näin lä­hes 300 las­ta. Las­ten har­ras­ta­mi­ses­sa ja opis­ke­le­mi­ses­sa tuim­me 70 las­ta, yh­teen­sä lä­hes 17 000 eu­rol­la. Li­säk­si ja­oim­me sti­pen­de­jä yh­teis­työs­sä op­pi­las­huol­lon toi­mi­joi­den kans­sa 1300 eu­rol­la. Kai­ken kaik­ki­aan vuo­den 2023 ai­ka­na tuim­me siis po­ri­lai­sia ja lä­hi­a­lu­ei­den lap­sia yli 27 000 eu­rol­la ja tu­kem­me pii­riin pää­si yli 380 las­ta, Po­rin Pe­las­ta­kaa Lap­set ry:n pu­heen­joh­ta­ja Min­ka Lei­no-Holm ker­too.

Lei­no-Hol­min mu­kaan yh­dis­tyk­sel­le saa­pu­vis­sa avus­tus­ha­ke­muk­sis­sa nä­ky­vät lap­si­per­he­köy­hyy­den tyy­pil­li­set syyt sekä hal­li­tuk­sen toi­mien vai­ku­tuk­set. Hal­li­tuk­sen leik­kauk­set so­si­aa­li­tur­vaan li­sää­vät köy­hyyt­tä ja työn­tä­vät ih­mi­siä vii­me­si­jai­sel­le toi­meen­tu­lo­tu­el­le. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos ar­vi­oi, et­tä toi­meen­tu­lo­tu­en pii­ris­sä ole­vien hen­ki­löi­den mää­rä kas­vaa 27 pro­sent­tia vuo­teen 2027 men­nes­sä.

– Myös työ­mark­ki­noi­den raju muu­tos pät­kä­töi­neen ja nol­la­tun­ti­so­pi­muk­si­neen on taus­tal­la. Vaik­ka työt­tö­myys on tyy­pil­li­nen syy vä­hä­va­rai­suu­teen, lap­si­per­he­köy­hyys ero­aa usein si­ten, et­tä mo­lem­mat van­hem­mat voi­vat ol­la töis­sä, mut­ta sil­ti ra­hat ei­vät rii­tä pe­ru­sar­jen pyö­rit­tä­mi­seen.

Kun perheen varat ovat tiukilla, joudutaan tinkimään lasten harrastuksista.

Kun perheen varat ovat tiukilla, joudutaan tinkimään lasten harrastuksista.

Kuvituskuva

Po­rin Pe­las­ta­kaa Lap­set ry:lle tu­lee run­saas­ti tu­ki­ha­ke­muk­sia ni­me­no­maan las­ten ja nuor­ten har­ras­tuk­siin liit­ty­en.

Case-esi­merk­ki ah­din­koon jou­tu­nees­ta per­hees­tä: Ero on joh­ta­nut yk­sin­huol­ta­juu­teen, ei­kä toi­nen van­hem­pi enää pys­ty tai ha­lua osal­lis­tua lap­sen har­ras­tus­ku­lui­hin. Yk­sin­huol­ta­ja on joko pit­kä­ai­kai­ses­ti työ­tön tai epä­tyy­pil­li­ses­sä työ­suh­tees­sa pie­ni­palk­kai­ses­sa työs­sä, eli vä­lil­lä työ­tun­te­ja on, toi­si­naan ei. Tämä te­kee ta­lou­den suun­nit­te­le­mi­ses­ta vai­ke­aa tai jopa mah­do­ton­ta. Työt­tö­myys­tur­van lap­si­ko­ro­tuk­seen te­ke­mät muu­tok­set ovat vä­hen­tä­neet käy­tet­tä­vis­sä ole­via tu­lo­ja niin, et­tei las­ten har­ras­tus­ku­lu­ja enää ky­e­tä kat­ta­maan.

– Työt­tö­mä­nä ole­va van­hem­pi on ai­em­min voi­nut suo­ja­o­san tur­vin ot­taa vas­taan yk­sit­täi­siä keik­ka­töi­tä, joi­den avul­la har­ras­tus­me­no­ja on ka­tet­tu – tämä mah­dol­li­suus pois­tuu ke­vään ai­ka­na, mikä he­rät­tää mo­nis­sa per­heis­sä suur­ta ah­dis­tus­ta.

Lei­no-Holm ko­ros­taa, et­tä mo­nen per­heen ah­din­gon taus­tal­la on pit­käl­le ulot­tu­via, jopa yli­su­ku­pol­vi­sia vai­keuk­sia. Lap­si­per­he­köy­hyy­des­sä elä­mi­nen li­sää ris­kiä ko­kea köy­hyyt­tä myö­hem­min elä­mäs­sä – yli­su­ku­pol­vi­nen ket­ju on vah­va.

– Har­ras­ta­mi­nen on kui­ten­kin lap­sel­le ää­rim­mäi­sen tär­ke­ää, ja pit­kään jat­ku­nut har­ras­tus tuo elä­mään mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä, ka­ve­ri­suh­tei­ta ja jat­ku­vuut­ta – köy­hyys on tut­ki­tus­ti uh­ka näil­le kai­kil­le. Van­hem­mat tai van­hem­pi te­kee mo­nes­ti kaik­ken­sa voi­dak­seen tur­va­ta lap­sen har­ras­tuk­sen jat­ku­mi­sen. Lap­si tot­ta­kai toi­voo har­ras­tuk­sen­sa jat­ku­mis­ta, mut­ta sa­mal­la hän on usein tie­toi­nen per­heen ta­lous­vai­keuk­sis­ta ja ko­kee tut­ki­tus­ti stres­siä sekä vas­tuu­ta ti­lan­tees­ta, Min­ka Lei­no-Holm to­te­aa.

Esi­merk­ke­jä hal­li­tuk­sen pää­tök­sis­tä, jot­ka tu­le­vat vai­kut­ta­maan pie­ni­tu­lois­ten ar­keen:

– Suu­rim­paan osaan Ke­lan mak­sa­mis­ta etuuk­sis­ta jä­te­tään te­ke­mät­tä in­dek­si­ko­ro­tuk­set vuo­si­na 2024–2027, mikä tar­koit­taa mer­kit­tä­vää leik­kaus­ta etuuk­siin tu­le­vi­na vuo­si­na.

– Per­heel­li­nen työ­tön me­net­tää työt­tö­myys­tur­van lap­si­ko­ro­tuk­set 1.4.2024 al­ka­en. Lap­si­ko­ro­tuk­sen mää­rä on maa­lis­kuun lop­puun as­ti 130–240 eu­roa kuu­kau­des­sa las­ten mää­räs­tä riip­pu­en.

– Oma­vas­tuu­ai­ka pi­te­nee: Oma­vas­tuu­ai­ka tar­koit­taa työt­tö­myy­den alun päi­viä, joil­ta an­si­o­si­don­nais­ta päi­vä­ra­haa ei voi­da mak­saa. Täl­lä het­kel­lä oma­vas­tuu­ai­ka on viit­tä täyt­tä työ­päi­vää vas­taa­va ai­ka. La­ki­muu­tok­sen myö­tä oma­vas­tuu­ai­ka nou­see seit­se­mään päi­vään 1.1.2024 al­ka­en.

– 300 eu­ron suo­ja­o­sa pois­tuu: 1.4.2024 pois­tuu myös 300 eu­ron suo­ja­o­sa työ­tu­loil­le. Suo­ja­o­sa tar­koit­taa, et­tä työt­tö­myys­tur­van saa­ja voi an­sai­ta 300 eu­roa il­man, et­tä palk­ka tai yri­tys­tu­lo vai­kut­taa päi­vä­ra­haan. La­ki­muu­tok­sen jäl­keen työ­tu­lo vä­hen­tää työt­tö­myys­tur­vaa 50 sen­til­lä eu­roa koh­den koko työ­tu­lon osal­ta.

– An­si­o­si­don­nai­sen työs­ken­te­ly­e­del­ly­tyk­sen pi­tuus kak­sin­ker­tais­tuu syys­kuus­sa 2024.