Vii­vi Sal­mi­nen / STT

It­se­näi­syys­päi­vän kruu­nua, Pre­si­den­tin­lin­nas­sa jär­jes­tet­ty­jä Lin­nan juh­lia vie­te­tään tänä vuon­na tee­mal­la ajat vaih­tu­vat. Tee­ma nä­kyy läpi juh­lien, ja STT ko­ko­si yh­teen, mitä kaik­kea ko­ti­kat­so­mois­sa kan­nat­taa eri­tyi­ses­ti seu­ra­ta.

Lin­nan juh­lis­sa juh­li­taan Suo­men it­se­näi­syyt­tä, mut­ta kat­seet kään­ty­vät usein sil­ti juh­la­pu­keu­tu­mi­seen.

Aal­to-yli­o­pis­ton pro­fes­so­ri Kir­si Nii­ni­mä­ki us­koo ja toi­voo nä­ke­vän­sä juh­lis­sa tänä vuon­na pal­jon vä­riä.

– Eläm­me kui­ten­kin synk­kiä ai­ko­ja, ja kai­ken­lai­sia krii­se­jä on ym­pä­ril­lä. Ajat­te­li­sin, et­tä vä­rit voi­si­vat ol­la tä­män vuo­den jut­tu. Ih­mi­set ha­lu­a­vat vä­hän pi­ris­tys­tä, Nii­ni­mä­ki sa­noo.

Vii­me vuon­na Lin­nan juh­lis­sa näh­tiin pal­jon kier­rä­tys­pu­ku­ja ja ih­mi­set oli­vat ot­ta­neet käyt­töön van­ho­ja pu­ku­ja uu­del­leen.

– Se on tie­ten­kin kau­he­an po­si­tii­vi­nen il­miö. Pu­ku­jen ei tar­vit­se ol­la ker­ta­käyt­töi­siä. Se oli sel­lai­nen vii­me vuo­den tren­di.

Hän us­koo myös, et­tä os­ta­mi­sen li­säk­si ih­mi­set eh­kä vuok­raa­vat ja lai­naa­vat pu­ku­ja, ei­kä pu­vun tar­vit­se ol­la vält­tä­mät­tä vain it­se­näi­syys­päi­vän vas­taa­no­tol­le teh­ty.

– Voi ol­la, et­tä ih­mi­set ym­mär­tä­vät juh­la­pu­vun mo­ni­käyt­töi­syy­den.

Nii­ni­mä­en mu­kaan mys­tee­ri­sem­pi ky­sy­mys on kui­ten­kin se, mi­ten vuo­den tee­ma nä­kyy pu­vuis­sa. Nii­ni­mä­ki ar­ve­lee, et­tä vä­rien li­säk­si voi ol­la lu­vas­sa ir­ti­ot­to­ja pe­rin­tei­ses­tä klas­si­ses­ta juh­la­pu­keu­tu­mi­ses­ta.

– Jos ih­mi­set huo­mi­oi­vat tä­män tee­man, voi­si eh­kä aja­tel­la, et­tä oli­si sel­lai­sia roh­ke­am­pia ko­kei­lu­ja ih­mis­ten yl­lä. Us­koi­sin, et­tä uu­det lin­jat ja uu­det vä­rit ovat ne, joi­ta ih­mi­set ha­lu­a­vat tuo­da ni­me­no­maan tä­män tee­man kaut­ta.

Hän us­koo, et­tä eti­ke­tin ve­nyt­tä­mis­tä ja roh­ke­am­pia vaa­te­va­lin­to­ja voi ol­la lu­vas­sa eten­kin mies­ten pu­keu­tu­mi­ses­sa.

– Teh­dään vä­hän roh­ke­am­pia va­lin­to­ja esi­mer­kik­si ken­gis­sä tai muis­sa asus­teis­sa, hän sa­noo.

Nii­ni­mä­en mu­kaan roh­ke­at asus­te­va­lin­nat so­pi­si­vat vuo­den tee­maan hy­vin.

Joka vuo­si huo­mio kiin­nit­tyy myös Sau­li Nii­nis­tön puo­li­son Jen­ni Hau­ki­on pu­keu­tu­mi­seen. Nii­ni­mä­ki ku­vaa Hau­ki­on pu­keu­tu­mis­ta klas­si­sen var­mak­si.

– Hä­nel­lä ei ole ol­lut mi­tään ko­vin voi­mak­kai­ta ir­ti­ot­to­ja. Hän sel­väs­ti tun­tee tyy­lin­sä.

Nii­ni­mä­ki sa­noo Hau­ki­on pu­keu­tu­neen ai­na juh­la­ti­lai­suu­teen kau­niis­ti ja eti­ke­tin mu­kai­ses­ti. Hän us­koo Hau­ki­on jat­ka­van täl­lä lin­jal­la, vaik­ka ky­sees­sä on­kin Hau­ki­on ja Nii­nis­tön jär­jes­tä­mis­tä Lin­nan juh­lis­ta vii­mei­set.

– Hän on usein käyt­tä­nyt luot­to­suun­nit­te­li­joi­ta, et­tä us­kon, et­tä tämä lin­ja pä­tee.

Nii­ni­mä­ki on myös it­se kut­sut­tu Lin­nan juh­liin. Mil­lai­nen puku hä­nel­lä on?

– Tie­ten­kin tut­ki­ja­na täy­tyy tut­ki­mu­sa­si­oi­hin pu­keu­tua. Meil­lä on me­neil­lään Bi­o­co­lour-pro­jek­ti, jo­ten mi­nul­la on puku, joka on vär­jät­ty Suo­mes­sa vil­jel­lyl­lä vä­ri­mor­sin­ko-kas­vil­la. Ky­sees­sä on eu­roop­pa­lai­nen in­di­go­kas­vi.

Puku on vä­ril­tään si­ni­nen, ja se on suun­ni­tel­lut nuo­ri suun­nit­te­li­ja So­fia Il­mo­nen.

- Pu­vun suun­nit­te­lu pe­rus­tuu mo­du­laa­ri­suu­teen eli puku koos­tuu pa­lois­ta, joi­ta voi­daan myös ir­rot­taa toi­sis­taan ja uu­del­leen som­mi­tel­la vaat­teek­si. Täs­tä ei myös­kään syn­ny lain­kaan leik­kuu­jä­tet­tä. Myös pu­vun ko­koa voi­daan hel­pos­ti muun­nel­la, hän ker­too.

Lin­nan juh­lis­sa kiin­nos­ta­vas­sa roo­lis­sa ovat myös kut­su­vie­raat. Pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö isän­nöi puo­li­son­sa Jen­ni Hau­ki­on kans­sa it­se­näi­syys­päi­vän juh­la­vas­taa­not­toa tänä vuon­na vii­meis­tä ker­taa, mikä nä­kyy myös vie­rais­sa. Pe­rin­tei­ses­ti kut­su­vie­rai­na on ol­lut pre­si­dent­ti­pa­rin vuo­den ai­ka­na ta­paa­mia ih­mi­siä, mut­ta nyt vie­rai­na on pal­jon pre­si­dent­ti­pa­rin eri vuo­sien ai­ka­na ta­paa­mia ih­mi­siä.

Pre­si­den­tin­kans­li­an mu­kaan mer­kit­tä­vä osa juh­la­vie­rais­ta on en­si­ker­ta­lai­sia. Yh­teen­sä lin­naan on kut­sut­tu 1 700 vie­ras­ta.

Vie­rai­na on muun mu­as­sa pit­kän uran teh­nei­tä ih­mi­siä, jot­ka ovat toi­mi­neet tien­rai­vaa­ji­na, esi­merk­kei­nä ja men­to­rei­na. Li­säk­si kut­sut­tu­na on nuo­ria in­no­va­tii­vi­sia osaa­jia, tu­le­vai­suu­den me­nes­tys­te­ki­jöi­den pa­ris­sa työs­ken­te­le­viä sekä yh­teis­kun­nan ja ar­jen tur­val­li­suu­den ta­kaa­jia. Eri­tyis­tä huo­mi­o­ta on kiin­ni­tet­ty te­koi­hin, joil­la on tu­et­tu lap­sia ja nuo­ria.

– Tämä tar­koit­taa, et­tä kut­sut­tui­na on esi­mer­kik­si pal­jon tut­ki­joi­ta, eri­lai­sis­sa hy­vän­te­ke­väi­syys­jär­jes­töis­sä tai -pro­jek­teis­sa työs­ken­te­le­viä, kas­va­tu­sa­lan am­mat­ti­lai­sia, mur­ros­tek­no­lo­gi­oi­den pa­ris­sa työs­ken­te­le­viä ja yh­teis­kun­nan tur­val­li­suu­des­ta mo­nin ta­voin huo­leh­ti­via hen­ki­löi­tä. Ylei­ses­ti siis hen­ki­löi­tä, jot­ka ovat teh­neet töi­tä suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan hy­väk­si ja omal­la toi­min­nal­laan edis­tä­neet Suo­men vah­vuuk­sia ja ol­leet var­mis­ta­mas­sa, et­tä Suo­mi liik­kuu oi­ke­aan suun­taan näi­nä vaih­tu­vi­na ai­koi­na, ker­toi pre­si­den­tin vies­tin­tä­pääl­lik­kö Riik­ka Hie­ta­jär­vi tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa vii­me vii­kol­la.

Lin­naan juh­liin on kut­sut­tu esi­mer­kik­si SOS-lap­si­ky­län Unel­mis­ta tot­ta -har­ras­tus­ten oh­jel­ma­pääl­lik­kö Päi­vi Häi­kiö, Tai­dey­li­o­pis­ton reh­to­ri Kaar­lo Hildén, lau­la­ja Di­and­ra, Suo­mea eu­ro­vii­suis­sa edus­ta­nut Kää­ri­jä ja kir­jai­li­ja Satu Rämö.

Kun­ni­a­vie­rai­ta ovat so­tiem­me ve­te­raa­nit ja lo­tat.

Yk­si jän­ni­tys­mo­ment­ti liit­tyy ihan Lin­nan juh­lien al­kuun – kuka kät­te­lee en­sim­mäi­se­nä. Se pi­de­tään vi­sus­ti sa­las­sa ai­na h-het­keen as­ti. Vii­me vuon­na en­sim­mäi­se­nä kät­te­ly­vuo­ros­sa oli pit­kä­ai­kai­nen po­lii­tik­ko Eli­sa­beth Rehn, joka on ol­lut muun mu­as­sa Suo­men en­sim­mäi­nen nais­puo­li­nen puo­lus­tus­mi­nis­te­ri.

Lin­nan juh­lien tar­joi­luis­sa ja mu­sii­kis­sa on ele­ment­te­jä, jot­ka ku­vaa­vat Nii­nis­tön toi­mi­van juh­la­vas­taa­no­ton isän­tä­nä vii­meis­tä ker­taa. Esi­mer­kik­si tar­joi­lu­jen eri­tyis­tee­ma­na ovat tänä vuon­na pre­si­dent­ti­pa­rin isän­nöi­mät ai­em­mat it­se­näi­syys­päi­vän vas­taa­no­tot, jois­ta jo­kai­sel­ta on tar­jol­la vä­hin­tään yk­si suo­sit­tu tuo­te.

Tar­jol­la on esi­mer­kik­si El­len Svin­huf­vud -kak­kua, jota on ol­lut tar­jol­la kah­dek­sa­na vuon­na. Vii­me vuo­del­ta tar­jol­la on Kul­ta­ran­nan ku­nin­ga­tar­kak­kua ja vuo­del­ta 2014 pe­ru­na­lei­vok­sia.

Li­säk­si tar­jol­la on muun mu­as­sa ka­laa, riis­taa, mar­jo­ja, kas­vik­sia sekä suo­ma­lai­sia sie­niä. Vuo­den 2023 vi­han­nek­sek­si va­lit­tua pork­ka­naa löy­tyy kas­vis­voi­lei­pä­ka­kuis­ta. Tee­ma ei kui­ten­kaan ulo­tu Lin­nan juh­lien le­gen­daa­ri­seen boo­liin, sil­lä luo­mu­boo­li säi­lyy sa­man­lai­se­na.

Lin­nan juh­lis­sa kuul­ta­vas­sa mu­sii­kis­sa ko­ros­tu­vat suo­ma­lai­suus ja pe­rin­teet, mut­ta myös kan­sain­vä­li­syys on vah­vas­ti läs­nä.

–  Mu­siik­ki­kat­tauk­ses­sa tul­laan kuu­le­maan tul­kin­to­ja suo­ma­lai­sil­le tär­keik­si tul­leis­ta kap­pa­leis­ta ja mo­nis­ta ul­ko­maa­lai­sis­ta klas­si­kois­ta. Il­lan ai­ka­na kuul­laan van­hem­paa mu­siik­kia, mut­ta myös uu­dem­paa on mu­ka­na, pre­si­den­tin en­sim­mäi­nen ad­ju­tant­ti Tino Sa­vo­lai­nen ker­toi.

Val­ti­o­sa­lin mu­sii­kis­ta it­se­näi­syys­päi­vä­nä vas­taa val­ti­ol­li­sis­sa edus­tus­teh­tä­vis­sä jo yli 200 vuot­ta esiin­ty­nyt Kaar­tin soit­to­kun­ta sekä Kaar­tin Com­bo so­lis­ti­naan Il­ta.

So­ta­ve­te­raa­nien ja lot­tien kah­vi­ti­lai­suu­des­sa esiin­tyy Yli­op­pi­las­kun­nan Lau­la­jat. Kol­man­nen ker­rok­sen sa­lon­gin mu­sii­kis­ta vas­taa Sami Pit­kä­mö ni­me­ään kan­ta­van or­kes­te­rin­sa kans­sa.