Raumalla ei saa toistaa Savonlinnan virheitä
Kun opettajakoulutuslaitos siirrettiin Savonlinnasta Joensuuhun viitisen vuotta sitten, oli ratkaisu kansantaloudellisesti jopa vahvasti miinusmerkkinen. Näistä virheistä pitäisi nyt ottaa opiksi, kun Turun yliopisto uhkaa säästösyistä siirtää opettajakoulutuksen Raumalta Turkuun.
Pauli Uusi-Kilponen
Eduskunnan tarkastusvaliokunta teki aikoinaan selvityksen Savonlinnan OKL:n siirrosta Joensuuhun. Johtopäätös oli se, että yliopistolle syntyneet säästöt jäivät pieniksi. Kun arvioitiin siirron kokonaisvaikutusta yhteiskunnalle, kääntyivät numerot vahvasti miinusmerkkisiksi. Säästöt laskettiin sadoissa tuhansissa, mutta menetykset miljoonissa.
Toisena osana selvitykseen kuului arvio kaupunkiseutujen kehityksestä. OKL:n vaikutus Savonlinnan talousalueelle laskettiin noin 12 miljoonaksi. Työpaikkoja se toi 300. Opiskelupaikkoja oli 900, kun määrä Raumalla on 300 opiskelijaa suurempi.
Yliopistot toimivat Suomessa itsenäisesti, eikä yliopistolaki edellytä tarkastelemaan edellä mainittujen kaltaisten ratkaisujen kokonaisvaikutuksia. Tällainen osaoptimointi on yliopistojen lähtökohdista jotenkin ymmärrettävää. Esimerkiksi Savonlinnan OKL:n siirrosta Joensuuhun pyrittiin lisäämään yliopiston vetovoimaa ja arvostusta.
Yhtenä mittarina ovat tohtoriväitösten määrä sekä niin sanottu Sanghai Ranking eli Academic Ranking of World Universities (ARWU), joka listaa yliopistoja paremmuusjärjestykseen tieteellisten julkaisujen, tutkimusviittausten ja tiedejulkaisujen siteerausten perusteella.
Tarkastusvaliokuntaa vuosina 2015–2019 johtaneen Eero Heinäluoman mukaan ei pitäisi kuitenkaan unohtaa OKL:n perustehtävää: tuottaa suomalaiseen yhteiskuntaan laadukkaita opettajia.
Tarkastusvaliokunnan selvitys hyväksyttiin aikoinaan, ja sen tarkoituksena oli ohjata tulevia päätöksiä. Tarkastusvaliokunnan valiokuntaneuvos Heidi Silvennoinen vahvistaa Satakunnan Viikolle, että selvitys ei ole enää voimassa. Sitä on käsitelty viimeksi viisi vuotta sitten.
Hyvä syy on kysyä, miksi. Olisihan kattava selvitys hyvänä apuna vastaavien tapausten varalle. Toki Savonlinnan selvitystä ei voi verrata yksi yhteen muiden vastaavien keskittämisten kanssa, mutta hyvät nuotit se olisi antanut tarkastella ratkaisujen alueellisia ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia.
Yliopistolakiakaan ei olla uudistamassa. Edelleen yliopistot toimivat itsenäisesti omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi Rauman kampuksen kohtalon päättää lopullisesti Turun yliopisto. Toki Rauma pyrkii vaikuttamaan päätökseen jopa suoralla miljoonatason rahapanostuksella.
Erikoista on se, ettei ylipistojen autonomia herätä minkäänlaista keskustelua edes vaalien alla. Onhan hölmöläisen hommaa, että pääosin julkisella rahoituksella toimivat yliopistot voivat toimia yhteiskunnan kokonaistalouden kannalta epäviisaasti.
Maanlaajuisesti kattava opettajakoulutus on sikälikin järkevää, että näin on helpompi saada opettajia Rauman ja Savonlinnan kaltaisiin kaupunkeihin, kun tulevat opettajat opiskelevat paikkakunnalla ja kotiutuvat alueelle.
Seuraava hallitus joutuu säästämään eli käytännössä päättämään, mistä leikataan. Valtiovarainministeriön virkamiesten laskelmien mukaan Suomen valtiontaloutta tulisi sopeuttaa kahden vaalikauden aikana peräti yhdeksällä miljardilla eurolla. Se ei hoidu pelkästään työllisyyden paranemisella ja verotulojen kasvulla. Myös leikkauksia tarvitaan.
Säästövaatimusten uhka leijuu myös yliopistojen yllä. Siksi pitäisi muuttaa yliopistolakia niin, että päätöksissä pitää ottaa huomioon alueelliset ja kansantaloudelliset vaikutukset. Enää ei pidä käydä, kuten Savonlinnassa. Oopperakaupungista puretaan satoja opiskelija-asuntoja ja Joensuuhun rakennetaan uusia. Syntyy tuplakustannus. Savonlinnalle päätös merkitsi, jos ei nyt taloudellista romahdusta, niin syvää pudotusta kuitenkin.
Faktaa:
Rauman OKL:ssä opiskelee noin 1 200 henkeä. Opettajia on 150.
Välittömät taloudelliset vaikutukset ovat 11 miljoonaa. Välilliset vaikutukset nostavat kokonaissumman 17 miljoonaan.