Risto ja Johanna Leino: ”Olemme kuin herran kukkarossa"
Risto ja Johanna Leino asuvat Rauman Lonsissa telakan, sataman ja paperitehtaan katveessa. Paritaloasuminen on huoletonta ja riidatonta.
Tuija Saarinen
– Olin päättänyt, että tällä kertaa en mitenkään näytä, jos tykkään talosta. En voinut kuitenkaan mitään sille, että hymyni leveni levenemistään näytön edetessä. Tykästyimme korkeisiin huoneisiin, puulattioihin, kauniiseen portaikkoon ja avaruuden tuntuun, kuvailee Johanna Leino.
Johanna ja Risto Leino ovat asuneet Telakankadulla Rauman Lonsissa vuodesta 2012. Vuonna 1948 valmistuneessa paritalon puolikkaassa on kolme kerrosta ja asuinneliöitä noin 150. Pariskunta on viimeiset viisi vuotta asunut talossa kahdestaan, mutta kolmetoista vuotta sitten mukana muutti neljä kuudesta lapsesta, jotka kaikki ovat nyt jo omillaan.
Telakankadun paritalot on aikoinaan rakennettu paperitehtaan ja telakan keskijohdon asuinnoiksi. Riston ja Johannan talo on rakennettu vuonna 1948. Kuva: Risto Leino
Lonsi on rakentunut sadan vuoden aikana. Telakankadun paritalot on aikoinaan rakennettu paperitehtaan ja telakan keskijohdon asunnoiksi. Ne ovat pohjaratkaisultaan identtisiä. Kadun talot melkein purettiin 1990-luvun alussa, mutta lopulta ne päätettiin myydä yksityisille.
Yksi talonostokriteereistä oli, ettei sitä tarvitse remontoida.
– Tämä talo oli hyvässä kunnossa: esimerkiksi putket ja sähköt oli uusittu 2000-luvun alkupuolella. Emme ole remontoijia, ainoa remontti meidän aikanamme on ollut ulko-ovien vaihto.
Johanna ja Risto ihastuivat talon korkeisiin huoneisiin ja avaruuden tuntuun. Olohuoneen yhteydessä oleva sali toimi aluksi pariskunnan makuuhuoneena, sillä yläkerrassa sijaitsevat makuuhuoneet olivat neljän lapsen käytössä. Kuva: Tuija Saarinen
Asumiskustannukset ovat maltilliset, sillä talossa on esimerkiksi kaukolämpö.
– Tämä on huoleton ja helppo asumismuoto. Monelle raumalaisella on jostain syystä sellainen käsitys, että paritaloasuminen altistaisi naapuririidoille, mutta mielestäni se ei tee sitä sen enempää kuin kerrostalo- tai rivitaloasuminenkaan. Kyllähän sielläkin saa riidan aikaiseksi. Meillä ei ole koskaan ollut mitään ongelmia naapureiden kanssa, päinvastoin, vakuuttaa Risto.
Avainkaappi on Johannan isoisän peruja. Kuva: Tuija Saarinen
Pariskunta kiittelee Lonsin rauhallisuutta.
– Olemme kuin herran kukkarossa. Täällä on käsittämättömän rauhallista, vaikka olemme telakan, sataman ja paperitehtaan katveessa. Telakankatu on lisäksi päättyvä katu, joten läpikulkuliikennettä ei ole.
Seinillä on paljon taidetta, sillä Johannan isänpuoleisessa suvussa on useita taiteilijoita. Kuvassa etualalla muotokuva Johannan taidemaalari-isästä, Pentti Uusikylästä. Kuva: Tuija Saarinen
Seinillä on paljon taidetta, sillä Johannan isänpuoleisessa suvussa on useita taiteilijoita.
– Isäni oli etenkin Vaasan seudulla tunnettu taidemaalari Pentti Uusikylä ja myös hänen isänsä Einari Uusikylä oli taidemaalari. Heidän taulunsa ovat minulle erittäin rakkaita, toteaa Johanna.
Erityisen paljon tunnearvoa on tuoleilla, jotka Johannan äiti on tuonut itärajan takaa Karjalasta. Kuva: Tuija Saarinen
Osa huonekaluista on peräisin Johannan lapsuudenkodista ja hänen vanhempiensa lapsuudenkodeista. Erityisen paljon tunnearvoa on äidin itärajan takaa Karjalasta tuomilla tuoleilla.
Pianon päältä maailmaa katsovat rinnakkain Richard Strauss ja Juho Kusti Paasikivi. Esillä ovat myös muun muassa Vuoden paikallinen radiojuontaja 2024 -palkinto ja Jääkiekkojournalistit ry:ltä saatu Kauden jääkiekkotoimittaja 2023-2024 -palkinto. Kuva: Tuija Saarinen
Viitteitä Riston jääkiekkoselostajanurasta on olohuoneessa pianon päällä: kehystetty Kauden jääkiekkotoimittaja -palkinto 2023‒2024 ja Lukon SM-muistomitali vuodelta 2021.
Kodissa soivat usein vinyylilevyt. Riston levykokoelman helmiä on Elviksen toinen lp-levy vuodelta 1956. Kuva: Tuija Saarinen
Johanna lähtee yleensä Riston mukaan kotipeleihin, viikonloppuisin myös vieraspeleihin. Kun kiekkoillasta palataan, istahdetaan lempipaikalle olohuoneen sohvalle, ja Johanna ottaa esille neuleensa.
– Silloin tällöin saatamme innostua kuuntelemaan vinyylejä, ja laitamme esimerkiksi Finnhitsit, Sinatraa ja tietysti Elvistä soimaan, toteaa Risto.