Tui­ja Saa­ri­nen

– Olin päät­tä­nyt, et­tä täl­lä ker­taa en mi­ten­kään näy­tä, jos tyk­kään ta­los­ta. En voi­nut kui­ten­kaan mi­tään sil­le, et­tä hy­my­ni le­ve­ni le­ve­ne­mis­tään näy­tön ede­tes­sä. Ty­käs­tyim­me kor­kei­siin huo­nei­siin, puu­lat­ti­oi­hin, kau­nii­seen por­taik­koon ja ava­ruu­den tun­tuun, ku­vai­lee Jo­han­na Lei­no.

Jo­han­na ja Ris­to Lei­no ovat asu­neet Te­la­kan­ka­dul­la Rau­man Lon­sis­sa vuo­des­ta 2012. Vuon­na 1948 val­mis­tu­nees­sa pa­ri­ta­lon puo­lik­kaas­sa on kol­me ker­ros­ta ja asuin­ne­li­öi­tä noin 150. Pa­ris­kun­ta on vii­mei­set vii­si vuot­ta asu­nut ta­los­sa kah­des­taan, mut­ta kol­me­tois­ta vuot­ta sit­ten mu­ka­na muut­ti nel­jä kuu­des­ta lap­ses­ta, jot­ka kaik­ki ovat nyt jo omil­laan.

Telakankadun paritalot on aikoinaan rakennettu paperitehtaan ja telakan keskijohdon asuinnoiksi. Riston ja Johannan talo on rakennettu vuonna 1948. Kuva: Risto Leino

Telakankadun paritalot on aikoinaan rakennettu paperitehtaan ja telakan keskijohdon asuinnoiksi. Riston ja Johannan talo on rakennettu vuonna 1948. Kuva: Risto Leino

Lon­si on ra­ken­tu­nut sa­dan vuo­den ai­ka­na. Te­la­kan­ka­dun pa­ri­ta­lot on ai­koi­naan ra­ken­net­tu pa­pe­ri­teh­taan ja te­la­kan kes­ki­joh­don asun­noik­si. Ne ovat poh­ja­rat­kai­sul­taan ident­ti­siä. Ka­dun ta­lot mel­kein pu­ret­tiin 1990-lu­vun alus­sa, mut­ta lo­pul­ta ne pää­tet­tiin myy­dä yk­si­tyi­sil­le.

Yk­si ta­lo­nos­tok­ri­tee­reis­tä oli, et­tei sitä tar­vit­se re­mon­toi­da.

– Tämä talo oli hy­väs­sä kun­nos­sa: esi­mer­kik­si put­ket ja säh­köt oli uu­sit­tu 2000-lu­vun al­ku­puo­lel­la. Em­me ole re­mon­toi­jia, ai­noa re­mont­ti mei­dän ai­ka­nam­me on ol­lut ul­ko-ovien vaih­to.

Johanna ja Risto ihastuivat talon korkeisiin huoneisiin ja avaruuden tuntuun. Olohuoneen yhteydessä oleva sali toimi aluksi pariskunnan makuuhuoneena, sillä yläkerrassa sijaitsevat makuuhuoneet olivat neljän lapsen käytössä. Kuva: Tuija Saarinen

Johanna ja Risto ihastuivat talon korkeisiin huoneisiin ja avaruuden tuntuun. Olohuoneen yhteydessä oleva sali toimi aluksi pariskunnan makuuhuoneena, sillä yläkerrassa sijaitsevat makuuhuoneet olivat neljän lapsen käytössä. Kuva: Tuija Saarinen

Asu­mis­kus­tan­nuk­set ovat mal­til­li­set, sil­lä ta­los­sa on esi­mer­kik­si kau­ko­läm­pö.

– Tämä on huo­le­ton ja help­po asu­mis­muo­to. Mo­nel­le rau­ma­lai­sel­la on jos­tain syys­tä sel­lai­nen kä­si­tys, et­tä pa­ri­ta­lo­a­su­mi­nen al­tis­tai­si naa­pu­ri­rii­doil­le, mut­ta mie­les­tä­ni se ei tee sitä sen enem­pää kuin ker­ros­ta­lo- tai ri­vi­ta­lo­a­su­mi­nen­kaan. Kyl­lä­hän siel­lä­kin saa rii­dan ai­kai­sek­si. Meil­lä ei ole kos­kaan ol­lut mi­tään on­gel­mia naa­pu­rei­den kans­sa, päin­vas­toin, va­kuut­taa Ris­to.

Avainkaappi on Johannan isoisän peruja. Kuva: Tuija Saarinen

Avainkaappi on Johannan isoisän peruja. Kuva: Tuija Saarinen

Pa­ris­kun­ta kiit­te­lee Lon­sin rau­hal­li­suut­ta.

– Olem­me kuin her­ran kuk­ka­ros­sa. Tääl­lä on kä­sit­tä­mät­tö­män rau­hal­lis­ta, vaik­ka olem­me te­la­kan, sa­ta­man ja pa­pe­ri­teh­taan kat­vees­sa. Te­la­kan­ka­tu on li­säk­si päät­ty­vä katu, jo­ten lä­pi­kul­ku­lii­ken­net­tä ei ole.

Seinillä on paljon taidetta, sillä Johannan isänpuoleisessa suvussa on useita taiteilijoita. Kuvassa etualalla muotokuva Johannan taidemaalari-isästä, Pentti Uusikylästä. Kuva: Tuija Saarinen

Seinillä on paljon taidetta, sillä Johannan isänpuoleisessa suvussa on useita taiteilijoita. Kuvassa etualalla muotokuva Johannan taidemaalari-isästä, Pentti Uusikylästä. Kuva: Tuija Saarinen

Sei­nil­lä on pal­jon tai­det­ta, sil­lä Jo­han­nan isän­puo­lei­ses­sa su­vus­sa on usei­ta tai­tei­li­joi­ta.

– Isä­ni oli eten­kin Vaa­san seu­dul­la tun­net­tu tai­de­maa­la­ri Pent­ti Uu­si­ky­lä ja myös hä­nen isän­sä Ei­na­ri Uu­si­ky­lä oli tai­de­maa­la­ri. Hei­dän tau­lun­sa ovat mi­nul­le erit­täin rak­kai­ta, to­te­aa Jo­han­na.

Erityisen paljon tunnearvoa on tuoleilla, jotka Johannan äiti on tuonut itärajan takaa Karjalasta. Kuva: Tuija Saarinen

Erityisen paljon tunnearvoa on tuoleilla, jotka Johannan äiti on tuonut itärajan takaa Karjalasta. Kuva: Tuija Saarinen

Osa huo­ne­ka­luis­ta on pe­räi­sin Jo­han­nan lap­suu­den­ko­dis­ta ja hä­nen van­hem­pien­sa lap­suu­den­ko­deis­ta. Eri­tyi­sen pal­jon tun­ne­ar­voa on äi­din itä­ra­jan ta­kaa Kar­ja­las­ta tuo­mil­la tuo­leil­la.

Pianon päältä maailmaa katsovat rinnakkain Richard Strauss ja Juho Kusti Paasikivi. Esillä ovat myös muun muassa Vuoden paikallinen radiojuontaja 2024 -palkinto ja Jääkiekkojournalistit ry:ltä saatu Kauden jääkiekkotoimittaja 2023-2024 -palkinto. Kuva: Tuija Saarinen

Pianon päältä maailmaa katsovat rinnakkain Richard Strauss ja Juho Kusti Paasikivi. Esillä ovat myös muun muassa Vuoden paikallinen radiojuontaja 2024 -palkinto ja Jääkiekkojournalistit ry:ltä saatu Kauden jääkiekkotoimittaja 2023-2024 -palkinto. Kuva: Tuija Saarinen

Viit­tei­tä Ris­ton jää­kiek­ko­se­los­ta­ja­nu­ras­ta on olo­huo­nees­sa pi­a­non pääl­lä: ke­hys­tet­ty Kau­den jää­kiek­ko­toi­mit­ta­ja -pal­kin­to 2023‒2024 ja Lu­kon SM-muis­to­mi­ta­li vuo­del­ta 2021.

Kodissa soivat usein vinyylilevyt. Riston levykokoelman helmiä on Elviksen toinen lp-levy vuodelta 1956. Kuva: Tuija Saarinen

Kodissa soivat usein vinyylilevyt. Riston levykokoelman helmiä on Elviksen toinen lp-levy vuodelta 1956. Kuva: Tuija Saarinen

Jo­han­na läh­tee yleen­sä Ris­ton mu­kaan ko­ti­pe­lei­hin, vii­kon­lop­pui­sin myös vie­ras­pe­lei­hin. Kun kiek­koil­las­ta pa­la­taan, is­tah­de­taan lem­pi­pai­kal­le olo­huo­neen soh­val­le, ja Jo­han­na ot­taa esil­le neu­leen­sa.

– Sil­loin täl­löin saa­tam­me in­nos­tua kuun­te­le­maan vi­nyy­le­jä, ja lai­tam­me esi­mer­kik­si Fin­n­hit­sit, Si­nat­raa ja tie­tys­ti El­vis­tä soi­maan, to­te­aa Ris­to.