Satakunnan työllisyysalueella pieniä valon pilkahduksia
Iso muutos haastavassa työmarkkinatilanteessa on viety läpi onnistuneesti ja kehittämistyö jatkuu yhä.
Maarit Kautto
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden vaihteessa työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille.TE-palveluista tuli osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja siten osa kunnan peruspalveluja. Iso muutos tapahtui varsin haastavissa olosuhteissa Suomen talouden laskusuhdanteen keskellä ja työmarkkinatilanteen jatkuvasti heikentyessä. Tähän peilaten Satakunnan työllisyysalueen toiminta on elinkeino- ja työnvälityspalvelujen päällikkö Mikko Kotirannan mukaan lähtenyt hyvin käyntiin.
– Vaikka heikko työmarkkinatilanne ei meitä ole myötätuulessa saatellutkaan, niin työllisyysalueemme on kuitenkin selvinnyt kohtuuhyvin sekä organisaation käynnistämisessä että työllistämispalvelujenkin saralla. Satakunnan työllisyysalueen työnhakijoiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa alhaisemmalla tahdilla verrattuna valtakunnalliseen tasoon edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Myöskään nuorten työttömyys ei kasva meillä ihan yhtä kovalla vauhdilla kuin pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti.
– Lisäksi palvelusuunnitelmien ajantasaisuus ja kasvokkaisen asiakaspalvelun osuus ovat meillä huomattavasti korkeammalla tasolla verrattuna valtakunnalliseen tasoon. Myös alkuhaastattelun järjestämiseen kulunut aika on meillä valtakunnallista keskiarvoa lyhyempi, Kotiranta summaa.
Satakuntaan muodostettiin vuoden alussa kaksi työllisyysaluetta: Satakunnan työllisyysalueeseen kuuluvat Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Vastuukuntana toimii Porin kaupunki. Etelä-Satakunnan työllisyysalueen muodostavat Rauma, Eura, Eurajoki, Huittinen ja Säkylä. Vastuukuntana on Rauma.
Satakunnan työllisyysalueen työvoima on noin 62 000 henkilöä ja työttömien määrä tällä hetkellä noin 7 300. Työllisyysalueen kuntien osarahoittamien työttömyysetuuksien kustannukset, niin sanotut sakkomaksut ovat nouseet edellisvuodesta 73,1 prosenttia eli noin 3,5 miljoonaa euroa.
– Pelisäännöt muuttuivat vuoden alussa ja muuttivat esimerkiksi suhtautumista palkkatuella työllistämiseen. Palkkatuella työllistäminen ei enää kerrytä työssäoloehtoa, eikä esimerkiksi kunnilla ole taloudellisia kannustimia tukityöllistämiseen, koska pitkittyneestä työttömyydestä on kuitenkin maksettava sakkomaksua. Lisäksi sakkomaksua alkaa kertyä nopeammin kuin aikaisemmin. Aiemmin kunnille alkoi tulla maksuosuutta työttömyysturvasta, kun henkilö oli ollut työttömänä 300 päivää, nykyään maksua alkaa kertyä jo 100 päivän jälkeen.
– Nykyään vain se, että henkilö työllistyy aidosti avoimille työmarkkinoille kartuttaa työssäoloehtoa ja pudottaa hänet pois kunnan sakomaksulistalta, Kotiranta selvittää.
Vaikka työttömiä on paljon ja vaikka tilastot eivät vielä osoita kovinkaan suuria valonpilkahduksia tilanteeseen, näkee Kotiranta kuitenkin Satakunnan työllisyysalueella positiivisia vireitä.
– Liikaan optimismiin ei pidä sortua, mutta meillä Satakunnassa on kuitenkin aika paljon teollisiin- ja energiainvestointeihin liittyviä suunnitelmia, jotka tulevat toteutuessaan näkymään myös työllisyysluvuissa. Näiden hankkeiden realisoitumista me kovasti odotamme myös täällä työllistämispuolella.
Mikko Kotirannan luotsaama elinkeino- ja työnvälityspalvelujen toimintayksikkö tekee tiivistä yhteistyötä muiden maakunnan elinkeinotoimijoiden ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Parhaillaan käynnistetään esimerkiksi operaatiota, jonka tavoitteena on löytää tekijöitä Mäntyluodon telakan eli Sata Shipbuildingin kasvaviin tarpeisiin.
– Vaikka työttömiä on lähes 8 000, niin silti esiintyy aina myös kohtaanto-ongelmaa. Kun tarvitaan juuri tietynlaista osaamista, sitä ei välttämättä ole kovin paljon saatavilla. Kaikki kivet kuitenkin käännämme, jotta sopivia tekijöitä löytyy ensisijaisesti omalta alueeltamme Satakunnasta, Kotiranta toteaa.

