Sattuma sanelemmaa – Yleisrarjo toimittaja Tapio Termone o eläny monesorttisii vaiheit rarjohistorias
Walliini Elina
Elettii kevät 1983, ko Pori Teknillise koulu tiatoliikennetekniika opiskelija näki ilmotukse, misä Yleisrarjo haki suviuunoi kesätöihi.
– Se oli kertakaikkine sattuma. Siähe aikaa Yle haki vaa joka toine vuasi teknikko-opiskelijoit. Systeemi oli käytännös semmone, et ne valitut teki ain kaks suvvee niit hommii, Tapio Termone muistelee.
Valmistumise jälkee Yleisrarjol ei ollu tarjot toimituksest paikkaa, mut yks toine oli.
– Sillo aljettii rakentammaa Preiviiki lyhytaaltoasemaa ja sin siirrettii koko henkilökunta Väinölä vanhalt lyhytaaltoasemalt. Me valmistunneet jäätii sit vähä niinko pitämää putiikkii pystös sin Väinölä puskii, Termone naureskellee.
– Oltii siäl joku puale vuat tai sitä luakkaa ny kumminki.
Lyhytaaltolähetykset oli takavuasin tärkeit esimerkiks merekulkijoil, mut kyl rarjoanteenit käännettii sojottammaa semmosee asentoo et Rohrokse hiakkarannallaki pysty kuulustellee kotimaist lähetyst. Lyhytaaltolähetykset lähetettii siis kaikkial maailmaa.
Yle Pori toimitukse seinält löytyy vanha Suame maantiäkartta, johe o aikanas kiinnitetty heiluriviivotin. Kartta liitty ääniautoil maakunnast tehtävii suarii rarjopätkii. "Täl saaraa katottuu etäisyyksii eri paikkakunnil, et kui hyvä kantama pääs ne o. 50 kilometrii kuulu hyvi, mut sit 70 kilometri pääs Eurajoe anteenist alko kuuluvuus rarjovastaaottimis ollee hyvi heikko", Tapio Termone kertoo.
Yle Pori toimitus sijaitti sihe aikaa eli 1980-luvul siin tori lairal, Torilinnas.
– Mu onnekseni siält vapautu äänitarkkailija paikka ja mää sai se. Niis hommis meni viis vuat.
Äänitarkkailija tyähö kuulu sana mukasesti ääne tarkkailu.
– Toisinas me kuljettii toimittajie kans juttukeikoil. Kannettii yhreksä kilost Nakra-kelanauhurii ja tuupattii mikrofooni noka ettee. Studios pualestas tarkkailtii sit sitä lähetykse äänt klasi toisel pualel, ko toimittaja oli toisel pual.
Tänä päivän tuntuu hullult funteerat, et nauhottamissee tarvittii kokonas oma ihmine reporttereitte mukan.
– Juu ja sillo oli iha selvää toisil toimittajil, et he ei nauhurii koske. Mut mää vähä luule, et siin o tainnu ol ay-asiat kumminki taustal. O haluttu pittää toimekuvist kiini. Kyl se meistäki sit loppuaikan aika vanha-aikaselt tuntu.
Viis vuat äänitarkkailijan päätty sihe, et Termosest tuli studioesimiäs eli tekniika vastaava. Siin vaihees rupes ollee sit jo kaupallissiiki kanavii usseempi.
– Juu ja se johtiki sit myäs muutoksii Yles. Siin ’80 ja ’90 -lukuje taittees synty Rarjo Suami. Paikalliset toimitukset sai tosi vappaasti tehr melkei mitä vaa. Oli hianoi ohjelmii, mitä viäläki moni muistaa. Sillo myäski lavvantaisi tehtii suaraa lähetyst ja joskus tehtii semmost Lavvantai Toivottuje tyyppist paikallisversioo, misä ihmiset sai toivoo paikallissii levyi. Pertti Pitkone toimitti ja mää tarkkaili äänt.
Reportteri valmiina palveluksee! Tapio Termone o tyäskennelly aikanas äänitarkkailijan, jollo tehtävän saatto ol seisoo toimittaja viäres ja kannatel kuvas olevaa nauhurii ja mikrofoonii toimittaja ja haastateltava välil. Sittemmi toimittajat o kyl kantanu tyäkalus itte.
Tapio Termone o omienki sanojes mukkaa ollu ain sillail uuristushenkine, ettei ol lähtökohtasesti ollu muutost vastaa pelkä muutosvastarinna tähre.
– Mää sit ehrotinki joskus, et mitä jos koklattaski semmost et tehtäs yksi koko lähetys ja oltas vuarotelle, joka toine lavvantai. Olin vahvasti sitä miält, ettei siin kaht tarvit ja sillail me sit pitkääs vuaroteltiiki.
– Niihi aikoisii toimitus oli siirtyny PiiPoppii ja mää aljoi toimittajaks. Toimitettavaa oliki tosi paljo. Kaikkii kivvaa sai tehr ja valtavasti reissattii ympäri maakuntaa. Kyl ei nii piänt paikkaa oikee ollukkaa, ettei joskus olis käyty. Sillo palveltii kuulijoit.
Mont reisuu o jääny miälee ja esil nousee niist kaks:
– Tei ensimäist telkkarijuttuuni eli kuvasi ja haastatteli itte. Kohteen oli presirentti Halone. Ko homma piti ol valmis, kauhukseni tajusi ettei mittää ollu tallentunu. Juaksi kiini presirenti lehristövastaava ja selosti tilantee. Hän ei voinu luvat uusintaa, mut mää itte ehroti, et mene vartoomaa tiättyy paikkaa, et jos Halone millää vois siin hiuka topat.
– Vartosi ainaki tunni laitteet tanas. Seurue lähesty ja Halone erkani porukast. Hän otti tilantee lunkisti ja homma hoitu.
Lämmöl Termone muistaa myäski viarailuus Korittomie Yäs Sininauhas ja siäl yht elämä kolhima haastattelluu.
– Se kaveri pääsi lopult kuivil ja me morjestettaa viäläki.
Tapio Termosel o syytäki muistel pitkää rarjourraas: ensinäki piänest onnekkaast sattumast alko yli neljä vuasikymmene ura, ja toiseks hän jää ens vuan eläkkeel.