Surutyö synnytti lohdutustaidetta – Äidin poismeno toi surun, mutta pyöreitä vuosia juhlivan Anne Mattilan elämään mahtuu myös iloa ja juhlakonsertteja
Maarit Kautto
Keväällä 40 vuotta täyttävä Anne Mattila ei pode neljänkympin kriisiä, vaan pitää ikääntymistä onnellisena asiana.
– Onhan tämä jonkinlainen etappi myös urani suhteen. Olen esiintynyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Neljänkympin kriisiä en kuitenkaan sillä tavalla koe, että ikä ahdistaisi, päin vastoin olen onnekas, kun saan ikääntyä ja tehdä työkseni niitä asioita, joita rakastan.
Anne Mattila halusi juhlistaa pyöreitä vuosiaan jotenkin ja päätti pitää konsertin Karviassa sijaitsevassa taidekahvilassaan toukokuun lopussa, jolloin varsinainen syntymäpäiväkin on.
– Yhdessä keikkamyyjäni kanssa sitten mietimme, että miksi emme saman tien järjestäisi pienimuotoista juhlakiertuetta, koska joka tapauksessa treenaan laajan ohjelmiston. Niinpä minulla oli lauantaina konsertti Porin Kehräämössä ja edessä ovat vielä Tampereen ja Helsingin keikat.
Vuonna 1999 alkaneen levytysuran aikana Annen levyjä on myyty yli 300 000 kappaletta ja hänelle on myönnetty kahdeksan kulta- sekä platinalevyä. Matkan varrelle mahtuu monta radiosta tuttua menestyshittiä, kuten Asfalttiviidakko, Perutaan häät, Kuivaa koivua ja viimeisimpänä Me puhuttiin. Viimeisin albumi Tie, jonka sydän valitsee julkaistiin viime vuonna.
Juhlakeikoilla ja myös taidekahvilan konsertissaan Anne esittää tuttuja hittibiisejä, mutta myös sellaisia, joita keikoilla ei ole ennen kuultu.
– Koko bändi on mukana, mutta biisit on sovitettu normaalia akustisemmiksi, koska esiintymislavatkin ovat nyt pikkuisen tavallista pienempiä ja intiimimpiä.
– Ikääntymisen myötä biisien sanat ovat alkaneet merkitä minulle entistä enemmän ja haluan tuoda näitä kauniita, sisältörikkaita tekstejä esille. Konserteissa laulu pääsee oikeuksiinsa varsinkin slovareissa.
Anne Mattila tunnetaan musiikkiuransa lisäksi myös taiteestaan. Vuodesta 2013 hänen ateljeenaan toiminut Annen taidekahvila on saavuttanut valtavat kävijämäärät. Annen mukaan taidekahvila avataan keväällä normaalisti, vaikka sen kahvilapuolen ihminen onkin nyt poissa, mutta sielu on mukana. Kahvilassa työskennellyt Annen äiti menehtyi viime vuoden joulukuussa. Anne on tehnyt surutyötä myös maalaamalla ja uusi näyttely koostuu surusta, mutta myös valosta syntyneistä mielikuvatöistä. Näyttelyn teemana on Valoa pimeyden keskelle.
– Suru on ollut suuri ja olemme kaikki opetelleet elämään päivän kerrallaan ilman äitiä ja mummua. Kun olen istunut ateljeessa maalaamassa, olen tuntenut aivan kuin sivellintä ohjaisi jokin lohduttava voima. Kutsunkin näitä lohdutustöiksi ja toivon, että katsojat saavat niistä voimaa ja lohtua omien elämänhaasteidensa keskellä.
– Minulle taide on aina ollut väylä, jolla käsitellä surua ja vaikeita aikoja, Anne juttelee.
Iloa Annen elämään tuo myös 1,5-vuotias Mikael-poika.
– Olemme mieheni Karin kanssa pystyneet järjestelemään töitämme niin, että Mikael on ollut kotona. Nyt olemme miettineet, että keväällä Mikael ehkä aloittaa hoitopaikassa.
– Olen hyvin onnellinen, että saan olla pienen pojan äiti. Elämä antaa ja ottaa. On vain oltava jokaisesta päivästä kiitollinen ja tehtävä sitä, mitä sydän sanoo. Olen tähän ikään mennessä oppinut, että omia unelmiaan kannattaa seurata kunhan niin tehdessään ei satuta muita.
Annen tulevaisuuteen kuuluu siis musiikkia ja taidetta.
– Sinkkuja varmasti julkaistaan ja keikkoja on kesällä jonkin verran. Taidekahvilaa pyöritämme äidin tutuilla resepteillä.
