Syy messujen suosioon on ilmeinen: Osaavasta työvoimasta on huutava pula
Rekrytointimessut ovat tällä hetkellä suosittuja. Porin marraskuisten Rekrymessujen osastot myytiin nopeasti loppuun, ja tapahtuma uusitaankin jo helmikuussa. Syy on selvä: osaajista on pula.
Heli Kokko
Satakunnan Rekrymessut järjestetään perjantaina 18. marraskuuta SAMK-kampuksen Agora-salissa. Tapahtuman toteuttavat Satakunnan Messut, Satakunnan Viikko ja SAMK yhteistyössä Satakunnan TE-toimiston kanssa. Suuren kysynnän vuoksi tarjotaan uudet Rekrymessut Agora-salissa jo 10. helmikuuta 2023.
– Koronavuosien jälkeen ihmisillä on tarve tulla nähdyiksi ja kuulluiksi, ja tämä koskee niin työnantajia kuin työnhakijoitakin, sanoo yrityspalveluiden asiantuntija Mervi Mannila Satakunnan TE-toimistosta.
– Rekrymessut on matalan kynnyksen paikka tulla juttelemaan ja katsomaan, mitä esimerkiksi työkkärillä on tarjota työllistymisen tueksi.
Satakunnan Rekrymessuille on yleisöllä vapaa pääsy. Paikalla on kymmeniä työpaikkoja tarjoavien yritysten edustajia. Lisäksi on luvassa haastatteluja ja cv-klinikka ja uutta tietoa eri alojen koulutuksesta.
Koska rekrymessuilla haetaan työntekijöitä avoimiin työtehtäviin, syy messujen suosioon on ilmeinen:
– Osaavasta työvoimasta on huutava pula.
Mervi Mannilan mukaan TE-liven ansiosta työnhakija pääsee chatin avulla esittämään kysymyksensä anonyymisti jo rekrylähetyksen aikana.
Kaikenlaisille osaajille on kysyntää. Suunnittelijoita, insinöörejä ja muuta koulutettua väkeä tarvitaan, mutta isompi pula on suorittavan työn tekijöistä: paikkoja on auki erityisesti rakennus- ja korjauspuolella ja teollisuuden valmistustyössä, asentajia haetaan paljon. Samoin palveluala tarvitsee väkeä, kuten siivoojia. Ravintola-alalla on koronan takia työvoimakato, ja hoitoala kärsii kroonisesta työvoimapulasta.
Satakunnan TE-toimistossa oli syyskuussa noin 8 000 työtöntä työnhakijaa. Työpaikkoja on julkaistuna noin 800, mutta ne pitävät sisällään useita työpaikkoja, joten avoimia työpaikkoja on Satakunnassa reilut 4 000.
Kohtaanto-ongelmasta on puhuttu iät ja ajat, mutta yksinkertaistamaan ei kannata ryhtyä. Maailma muuttuu ja yritysten tarpeet muuttuvat nopeasti eikä koulutus välttämättä pysy vauhdissa. Lisäksi melkein työssä kuin työssä tarvitaan digitaitoja.
Työvoimapula pakottaa monenmoisiin muutoksiin, ja niin työnhakijoilla kuin työnantajilla on peiliin katsomisen paikka.
– Työntekijän pitäisi tuntea ylpeyttä omasta työstään, joka ikinen työ on arvokasta. Oman työnsä väheksyntä ei välttämättä houkuta tekijöitä alalle.
Työnantajatkin ovat Mannilan mukaan oppineet uutta, minkä huomasi esimerkiksi Eläkeliiton rekrytapahtumassa Porissa syyskuussa.
– Erään yrityksen edustaja sanoi, että jos joku olisi kaksi vuotta sitten sanonut, että hän palkkaa yli 65-vuotiaan työntekijän vakituiseen työsuhteeseen, hän ei olisi uskonut.
Mutta niin yrittäjä vain teki, eli eläkeläiset ovat nyt oikeaa työvoimareserviä, mutta:
– Olemme isojen asioiden edessä, yksin me emme pysty työvoimavajausta täyttämään, vaan tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa.
Ulkomaisten työnhakijoiden määrä on kasvanut, ja erityisesti ukrainalaisia on tullut työnhakuun kovalla innolla ja motiivilla. Tämän huomasi esimerkiksi ensimmäisillä maahanmuuttajille suunnatuilla Come to Work -messuilla syyskuussa.
– Kielitaito on olennainen. Kun he ilmoittautuvat työnhakijoiksi, ohjaamme heidät ensimmäiseksi kielikoulutukseen.
Mervi Mannila lisää, että ulkomaalaisen palkkaamista voi estää sekin, että kaikki työnantajatkaan eivät puhu edes englantia.
Kuten on käynyt ilmi, TE-toimisto on osallistunut ja osallistuu useisiin eri rekrymessuihin, myös omia tapahtumia se tulee järjestämään.
– Meidän rooli on edistää kaikkea työllistymistä. Meillä on paljon palveluja työtä ja tekijöitä hakeville, kun vain saamme äänemme kuuluviin. Iso osa työnantajille suunnatuista palveluistamme on maksuttomia, Mannila kertoo.