TNT-tehtaan iso investointi on alueelle toivottu, mutta ympäristövaikutukset ja turvallisuus puhuttivat hankkeen info-tilaisuudessa
Timo Savunen
Noormarkkuun TNT-räjähdetehdasta yhdessä Porin kaupungin ja A. Ahlström Kiinteistöjen kanssa suunnitteleva Forcit järjesti viime viikolla avoimen yleisötilaisuuden Kankaan koululla. Tilaisuudessa avattiin hankkeen valmisteluita, suunnittelussa huomioon otettavia turvallisuus- ja ympäristöseikkoja, sekä näkymää hankkeen etenemisestä jatkossa. Lisäksi koulun liikuntasaliin saapunut lähes satapäinen yleisö sai esittää omia kysymyksiään ja ajatuksiaan.
Niin Forcitin toimitusjohtaja Joakim Westerlund kuin etänä osallistunut puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Sara Kajanderkin latelivat alkuun varsin vankat perustelut, miksi TNT-tehdas ylipäätään tarvitaan.
– Tämä on kiireellinen ja erittäin tärkeä hanke sekä omalle puolustuksellemme, huoltovarmuudelle että koko Euroopalle. TNT on kriittinen komponentti, josta on tällä hetkellä suuri pula, totesi Joakim Westerlund ja sai tukea Kajanderilta.
– Meillä on Suomessa Euroopan suurin tykistö, jolle TNT:n saatavuus on elintärkeä tekijä. Nykyiset hankintasopimuksemme ovat päättymässä, ja uusi, pelkästään sotilaslaatua tuottava tehdas on tässä kuviossa erityisen merkittävä hanke. Varsinkin, kun konkreettista plan B:tä ei ole, Sara Kajander jatkoi.
Forcitin prosessiturvallisuuspäällikkö Kim Virtanen esitteli tehtaan suoja-alueita ja avasi niiden määrittelyn perusteita.
Hankkeen tärkeyttä tuskin tässä ajassa kukaan kyseenalaistaa, mutta miksi laitos sijoitetaan juuri Noormarkkuun?
Forcitin näkökulmasta uusi paikka oli löydettävä, sillä laitos ei mahdu yhtiön nykyisille toimipaikoille.
– Sijainnille oli paljon vaatimuksia. Alussa meillä oli kymmeniä vaihtoehtoja, mutta paikkoja karsiutui liian pienien suojaetäisyyksien, pirstaloituneen maanomistuksen, ylimääräisten rakennusten, kaukaisesta sijainnista johtuvan puutteelisen infran, ja työvoiman saatavuuden vuoksi. Noormarkusta A. Ahlström Kiinteistöt tarjosi meille paikkaa, jossa kaikki vaatimukset täyttyvät, ja lisäksi Porin kaupunki on vahvasti hankkeen takana, luetteli Forcitin hankejohtaja Kaisa Anttila.
Samalla kuultiin se, että Noormarkustakin oli tarjottu useita kohteita, joista nyt valittu on kuitenkin ainoa mahdollinen.
Laitoksen tarkkaa sijaintia ei ole toistaiseksi paljastettu, mutta yleisötilaisuudessa tarkentui, että noin 50 hehtaarin suuruinen alue sijoittuu kilometrin päähän Poosjärven linnustollisesti tärkeästä Natura-alueesta. Tästä huolimatta hankkeessa ei toteuteta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Laki antaa tähän mahdollisuuden, kun kyse on maanpuolustukseen liittyvästä asiasta, ja tätä pykälää on nyt käytetty, jotta toteutusaikataulu olisi mahdollisimman nopea. Lisäksi Ely-keskus on lausunut, että myöskään Natura-arviointia ei tarvitse tehdä. Hanke tarvitsee kuitenkin ympäristöluvan, ja myös Forcitista vakuutetaan, että niin laitoksen suunnittelussa, rakentamisessa kuin toiminnassakin ympäristövaikutukset huomioidaan ja minimoidaan.
– Esimerkiksi kaikki hulevedet laskevat Poosjärvestä poispäin, eli järveen niitä ei päädy. Lisäksi kyseessä ei ole pohjavesialue, mikä oli kriittinen tekijä paikan valinnalle, totesi Kaisa Anttila.
Paloesimies, Noormarkun palokunnan päällikkö ja kaupunginvaltuutettu Jarno Joensuu (sd.) sekä Forcitin toimitusjohtaja Joakim Westerlund olivat molemmat tyytyväisiä hankkeen sijoittumisesta Noormarkkuun.
Vaikka kipakkaa kritiikkiäkin esitettiin, yleinen ilmapiiri tuntui olevan hankkeen takana – tuohan 250 miljoonan euron investointi merkittäviä talous- ja työllisyysvaikutuksia niin Noormarkkuun kuin koko Porin seudullekin. Tehdas työllistää suoraan noin 70 henkilöä, ja välillisten työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin kolminkertaiset.
– Tehdasta varten perustetaan oma tytäryhtiö, jonka toimipaikkana on Pori. Tämä tuo myös verohyötyjä alueelle, lisäsi Forcitin toimitusjohtaja Joakim Westerlund.
Hanketta viedään läpi varsin nopeasti, vaikkakin kaupungin normaalin luvitusprosessin mukaisesti. Tavoitteena on tuotannon käynnistäminen vuoden 2028 aikana.

