Toteutuessaan nyt suunniteltu vetyputki kulkee halki koko Satakunnan
Kansallisen vetyputken tavoiteltu käyttöönottoaika lienee joskus 2030-luvulla. Maanomistajien kannattaa kuitenkin pysyä niin kärryillä kuin hereilläkin jo nyt.
Timo Savunen
Aika monelle maanomistajalle Satakunnassa tupsahti lokakuun lopussa postilaatikkoon kirje Gasgrid Finlandilta, joka on Suomen valtion omistama kaasun siirtoverkkoyhtiö. Kirjeessä esiteltiin alustava suunnitelma kansallisen vedyn siirtoverkkoputkiston linjauksesta. Hanke on mittava, sillä kaasuputken on määrä kulkea Meri-Lapista Hankoon ja Porvooseen. Reitin suunnittelussa ollaan vielä hyvin alkuvaiheessa, sillä lopullisten päätösten aika siintää noin parin vuoden päässä.
– Maanomistajien ei kuitenkaan kannata jäädä nukkumaan ruususen unta, sillä vaikuttamisen ja palautteen paikka on jo nyt, sanoo MTK-Satakunnassa maankäyttö-, ympäristö- ja vesienhoitoasioista vastaava Virve Hindström.
– Heidän, joilla on maanomistusta hankkeen vaikutusalueella, on nyt tosi tärkeää ottaa osaa hanketoimijan järjestämiin maanomistajatilaisuuksiin ja antaa muutenkin palautetta linjauksesta. Tällä hetkellähän tietoa on saatu varsin ripotellen, joten kaasuputken aiheuttamia vaikutuksiakaan ei vielä kokonaisuudessaan tiedetä. Sitä mukaa kun tietoa saadaan lisää, voidaan myös reagoida, ja kertoa mitä linjauksessa maanomistajien näkökulmasta pitäisi huomioida, Hindström painottaa.
Satakunnassa maanomistajatilaisuuksia järjestetään lähinnä viikolla 46, ja maanomistajat, joita asia koskee, saavat niihin erikseen kutsun. Kaikille yleisiä tilaisuuksia järjestetään vasta YVA-vaiheessa.
Gasgridin vetyverkon karttalinjaus.
Kaikkiaan noin 1 500 kilometrin mittainen vetyputki kulkisi toteutuessaan koko Satakunnan halki Siikaisten, Merikarvian, Porin, Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan, ja Säkylän kautta. Putken haara vedettäisiin lisäksi Eurasta Raumalle. Jo pelkästään Satakunnassa linjaus koskee arviolta tuhansia maanomistajia.
Tällä hetkellä putken linjaus on piirretty noin 300 metrin levyiselle alueelle, jonka sisällä sitä on vielä mahdollista muuttaa.
Rakentamisaikaisen leveyden arvioidaan olevan noin 40 metriä, ja putkilinjan lopullisen leveyden noin 10 metriä. Tuon kymmenen metrin levyisen maakaistaleen pysyvä käyttöoikeus jää Gasgridille. Tämä ei kuitenkaan ole ihan koko totuus.
– On tietenkin selvää, että rakentaminen joka tapauksessa pirstaloi metsäalueita ja rajoittaa niiden käyttöä. Peltojen suhteen on kuultu, että putken päällä voidaan jatkaa viljelyä asentamisen jälkeenkin, mutta asennussyvyys on vain 1,2 metriä, joten pitäisi huomioida myös se, että maatalous kehittyy, ja konekanta muuttuu suuremmaksi ja painavammaksi, Virve Hindström muistuttaa.
– Ja kysymys ei ole vain putkesta, vaan linjasto tarvitsee huoltotiestöä ja erilaisia venttiiliasemia, joiden vaatima alue myös lunastetaan. Näistä ei vielä ole kerrottu oikeastaan mitään, Hindström jatkaa.
Gasgrid Oy:n maankäyttöpäällikkö Tommi Raappana vahvistaa, että venttiili- ja paineenvähennysasemia tulee.
– Venttiiliasemia rakennetaan noin 8–32 kilometrin välein, riippuen asukastiheydestä. Mitä enemmän asukkaita, sitä tiheämmässä asemia on, johtuen ihan turvallisuusmääräyksistä, Raappana kertoo.
– Keskimäärin niitä tulee yksi per kunta, hän lisää.
Samalla Tommi Raappana selventää, että metsäalueillakaan vetyputkea ei voi ylittää missä kohtaa tahansa.
– Ei voi! Sitä varten tehdään vahvistetut ylityspaikat, ja niistä sovitaan jokaisen maanomistajan kanssa erikseen.
Kun puhutaan alueiden pakkolunastuksista, kalskahtaa se aina enemmän tai vähemmän negatiiviselta. Vaikka lunastuslakia on vastikään uudistettu ja maanomistajien oikeuksia parannettu, kyse on silti vaikeasta asiasta.
Virve Hindström MTK-Satakunnasta suosittelee asiantuntijapalveluiden käyttöä, jotta maanomistajien oikeudet lopulta toteutuisivat.
– Varmasti olisi hyvä pyytää asiantuntijalausunto putken rakentamisen vaikutuksista sekä haitoista ja menetyksistä, jotta niistä saataisiin asianmukaiset korvaukset. Kaikkeen ei kuitenkaan pystytä vaikuttamaan, joten kannattaa käyttää aika ja energia omien oikeuksien turvaamiseen, ja vaikuttaa silloin kun sen paikka on, kannustaa Virve Hindström.
Samalla hän peräänkuuluttaa Gasgridiltä avoimuutta ja reilua peliä.
– Tässähän nyt todella mitataan hanketoimijan yhteistyöhalu ja -kyky. Vaikka nyt kerätäänkin palautetta ja annetaan vaikutusmahdollisuuksia, niin olisi naivia väittää, että vaikutusmahdollisuudet olisivat rajattomat. Näin isoja hankkeita perustellaan aina yleisellä edulla, ja silloin käytetään myös sanelupolitiikkaa. Toivottavasti Gasgrid on näissä asioissa rehellinen, ja sanoo asiat niin kuin ne todellisuudessa ovat.
Hanki lisätietoa ja anna palautetta: gasgrid.fi

