Tui­ja Saa­ri­nen

”Hän säät ja il­mat sää­tää, ja aal­lot tain­nut­taa, ja hyi­sen hal­lan hää­tää ja vil­jan var­tut­taa”. Vir­si 462, Soi kun­ni­ak­si Luo­jan, ka­jah­ti ti­lan­tee­seen so­pi­vas­ti Eu­ran Hon­ki­lah­del­la si­jait­se­van Re­ko­lan ti­lan pi­ha­maal­la ke­vät­kyl­vö­jen siu­naa­mis­ti­lai­suu­des­sa tou­ko­kuun toi­sek­si vii­mei­se­nä päi­vä­nä. Au­rin­ko hel­li pai­kal­la ol­lei­ta, vaik­ka läm­pö­ti­la oli­kin vain rei­lu kym­me­ni­sen as­tet­ta plus­san puo­lel­la. Tou­ko­siu­nauk­sen toi­mit­ti seu­ra­kun­ta­pas­to­ri Isa­do­ra Reu­na Eu­ran seu­ra­kun­nas­ta. Hän ko­ros­ti pu­hees­saan kii­tol­li­suut­ta.

– Kii­täm­me kas­vun ih­mees­tä, joka tu­lee Tai­vaan Isäl­tä.

Toukosiunauksen toimitti seurakuntapastori Isadora Reuna (vas.) Euran seurakunnasta. Kanttori Janne Silvolan johdolla veisattiin kolme virttä.

Toukosiunauksen toimitti seurakuntapastori Isadora Reuna (vas.) Euran seurakunnasta. Kanttori Janne Silvolan johdolla veisattiin kolme virttä.

Tuija Saarinen

Ke­vät­kyl­vö­jen siu­naa­mi­nen on van­ha kir­kol­li­nen pe­rin­ne, joka juon­taa juu­ren­sa ai­na kes­ki­a­jan kir­kol­li­seen elä­mään. Siu­nauk­sen mer­ki­tys on siu­na­ta kyl­vö ja sato ja toi­voa suo­tui­sia säi­tä vil­je­lyk­sil­le.

Pe­rin­net­tä on Eu­ras­sa yl­lä­pi­tä­nyt Elä­ke­lii­ton Eu­ran yh­dis­tys jo pa­rin­kym­me­nen vuo­den ajan.

– Pe­rin­ne al­koi 2000-lu­vun alus­sa Sal­me ja Ta­pio Mä­ki­sen ti­lal­ta, ja on jat­ku­nut yh­tä ko­ro­na­vuot­ta lu­kuu­not­ta­mat­ta kat­ke­a­mat­to­ma­na. Tou­ko­siu­naus py­ri­tään pi­tä­mään joka vuo­si vä­hän eri puo­lel­la pi­tä­jää, ker­too An­ja Sil­van­to Elä­ke­lii­ton Eu­ran yh­dis­tyk­ses­tä.

"Toukosiunausperinnettä on Eurassa vaalinut ja ylläpitänyt Eläkeliiton Euran yhdistys jo parinkymmenen vuoden ajan", kertoo yhdistysaktiivi Anja Silvanto (kolmas vasemmalta). Sekä Sirpa Mäkitalon (oik.) että Kalevi ja Tarja Ala-Hakulan tiloilla on vuosien aikana toimitettu toukosiunaus.

"Toukosiunausperinnettä on Eurassa vaalinut ja ylläpitänyt Eläkeliiton Euran yhdistys jo parinkymmenen vuoden ajan", kertoo yhdistysaktiivi Anja Silvanto (kolmas vasemmalta). Sekä Sirpa Mäkitalon (oik.) että Kalevi ja Tarja Ala-Hakulan tiloilla on vuosien aikana toimitettu toukosiunaus.

Tuija Saarinen

Re­ko­lan ti­lal­la pääs­tiin ke­vät­kyl­vöt aloit­ta­maan tou­ko­kuun alus­sa. Ti­lal­la vil­jel­lään ser­ti­fi­oi­tua kyl­vö­sie­men­tä: kau­raa, ke­vät­veh­nää, oh­raa ja sie­men­nur­mea.

– Ke­vät ete­ni tänä vuon­na nor­maa­li­a­jas­sa, ja kyl­vö­työt saa­tiin teh­tyä hy­vis­sä säis­sä. Vie­lä riit­tää kos­teut­ta, mut­ta sa­det­ta toi­vo­taan pik­ku hil­jaa, to­te­aa Re­ko­lan ti­lan emän­tä Päi­vi Re­ko­la.

Kylvöjen siunaamistilaisuuteen oli kokoontunut kolmisenkymmentä ihmistä. Taustalla Rekolan tilan päärakennus, joka on vuodelta 1947.

Kylvöjen siunaamistilaisuuteen oli kokoontunut kolmisenkymmentä ihmistä. Taustalla Rekolan tilan päärakennus, joka on vuodelta 1947.

Tuija Saarinen

Re­ko­lan ti­lan mai­ta on hal­lin­nut sama suku ai­na vuo­des­ta 1755. Ny­kyi­nen pää­ra­ken­nus on vuo­del­ta 1947. Vil­je­lyk­siä on va­jaa 100 heh­taa­ria ja met­sää ym­pä­ril­lä run­sas 80 heh­taa­ria.

Ti­lal­la teh­tiin vuon­na 2009 su­ku­pol­ven­vaih­dos, jol­loin Päi­vi Re­ko­lan van­hem­mat Kau­ko ja Ar­ja Re­ko­la luo­vut­ti­vat vas­tuun ti­lan­hoi­dos­ta tyt­tä­rel­leen.

– Asuin pit­kään So­me­rol­la ja tila oli niin sa­no­tus­ti etä­hoi­dos­sa. Nyt asun ti­lal­la ja pyö­ri­täm­me sitä yh­des­sä van­him­man poi­ka­ni Il­kan kans­sa.

Päi­vi Re­ko­la viit­ta­si ti­lai­suu­des­sa pi­tä­mäs­sään pu­hees­sa maan­vil­je­li­jöi­den vai­ke­aan ti­lan­tee­seen. Vil­je­ly elät­tää tänä päi­vä­nä yhä har­vem­man.

– Maan­vil­je­li­jöi­den ti­lan­ne ei ole ko­vin ruu­sui­nen. Äi­ti­ni ja isä­ni elät­ti­vät ai­ka­naan ne­li­hen­ki­sen per­heen ny­kyis­tä puo­let pie­nem­mäl­lä pel­to­mää­räl­lä. Tänä päi­vä­nä meil­lä on tup­las­ti enem­män vil­je­lyk­siä, mut­ta käym­me Il­kan kans­sa mo­lem­mat ti­lan­pi­don ohel­la muu­al­la töis­sä.

Ilkka Jokiniemi Rekolan tilalta kylvi siunaustilaisuuden päätteeksi vakastaan kauranjyviä pienelle peltoalueelle.

Ilkka Jokiniemi Rekolan tilalta kylvi siunaustilaisuuden päätteeksi vakastaan kauranjyviä pienelle peltoalueelle.

Tuija Saarinen

Ilk­ka Jo­ki­nie­mi on töis­sä Suc­rok­sel­la ja Päi­vi Re­ko­la toi­mii pro­jek­ti­työn­te­ki­jä­nä Maa­ta­lou­sy­rit­tä­jien elä­ke­lai­tos Me­las­sa.

– Olen Sa­ta­kun­nan vas­tuu­hen­ki­lö koko maan kat­ta­vas­sa Vä­li­tä vil­je­li­jäs­tä -pro­jek­tis­sa. Täl­lai­sel­le pro­jek­til­le on to­del­la tar­vet­ta.

– Vil­je­li­jöi­den suu­rim­mis­ta haas­teis­ta nou­se­vat esiin jak­sa­mi­nen ja ta­lous. Vaik­kei ra­ha­vai­keuk­sia vie­lä oli­si­kaan, moni miet­tii, et­tei tu­los ole riit­tä­vä.

Ke­sän säil­tä Re­ko­la toi­voo so­pi­vas­ti läm­pöä ja so­pi­vas­ti vet­tä.

– Ei lii­kaa sa­tei­ta tai pit­kiä hel­tei­tä. Kaik­ki ää­ri­säät ovat vil­je­lys­ten kan­nal­ta pa­has­ta.

Toukosiunaus järjestettiin Rekolan tilalla Euran Honkilahdella. Kuvassa vanha isäntä Kauko Rekola (vas.), tilan nykyinen emäntä Päivi Rekola ja hänen poikansa Ilkka Jokiniemi.

Toukosiunaus järjestettiin Rekolan tilalla Euran Honkilahdella. Kuvassa vanha isäntä Kauko Rekola (vas.), tilan nykyinen emäntä Päivi Rekola ja hänen poikansa Ilkka Jokiniemi.

Tuija Saarinen