Toukosiunausperinnettä ylläpidetään Eurassa – Kylvöjen siunaamista oli Päivi Rekolan tilalla todistamassa kolmisenkymmentä ihmistä
”Toukosiunaus muistuttaa kiitollisuudesta”
Tuija Saarinen
”Hän säät ja ilmat säätää, ja aallot tainnuttaa, ja hyisen hallan häätää ja viljan vartuttaa”. Virsi 462, Soi kunniaksi Luojan, kajahti tilanteeseen sopivasti Euran Honkilahdella sijaitsevan Rekolan tilan pihamaalla kevätkylvöjen siunaamistilaisuudessa toukokuun toiseksi viimeisenä päivänä. Aurinko helli paikalla olleita, vaikka lämpötila olikin vain reilu kymmenisen astetta plussan puolella. Toukosiunauksen toimitti seurakuntapastori Isadora Reuna Euran seurakunnasta. Hän korosti puheessaan kiitollisuutta.
– Kiitämme kasvun ihmeestä, joka tulee Taivaan Isältä.
Toukosiunauksen toimitti seurakuntapastori Isadora Reuna (vas.) Euran seurakunnasta. Kanttori Janne Silvolan johdolla veisattiin kolme virttä.
Tuija Saarinen
Kevätkylvöjen siunaaminen on vanha kirkollinen perinne, joka juontaa juurensa aina keskiajan kirkolliseen elämään. Siunauksen merkitys on siunata kylvö ja sato ja toivoa suotuisia säitä viljelyksille.
Perinnettä on Eurassa ylläpitänyt Eläkeliiton Euran yhdistys jo parinkymmenen vuoden ajan.
– Perinne alkoi 2000-luvun alussa Salme ja Tapio Mäkisen tilalta, ja on jatkunut yhtä koronavuotta lukuunottamatta katkeamattomana. Toukosiunaus pyritään pitämään joka vuosi vähän eri puolella pitäjää, kertoo Anja Silvanto Eläkeliiton Euran yhdistyksestä.
"Toukosiunausperinnettä on Eurassa vaalinut ja ylläpitänyt Eläkeliiton Euran yhdistys jo parinkymmenen vuoden ajan", kertoo yhdistysaktiivi Anja Silvanto (kolmas vasemmalta). Sekä Sirpa Mäkitalon (oik.) että Kalevi ja Tarja Ala-Hakulan tiloilla on vuosien aikana toimitettu toukosiunaus.
Tuija Saarinen
Rekolan tilalla päästiin kevätkylvöt aloittamaan toukokuun alussa. Tilalla viljellään sertifioitua kylvösiementä: kauraa, kevätvehnää, ohraa ja siemennurmea.
– Kevät eteni tänä vuonna normaaliajassa, ja kylvötyöt saatiin tehtyä hyvissä säissä. Vielä riittää kosteutta, mutta sadetta toivotaan pikku hiljaa, toteaa Rekolan tilan emäntä Päivi Rekola.
Kylvöjen siunaamistilaisuuteen oli kokoontunut kolmisenkymmentä ihmistä. Taustalla Rekolan tilan päärakennus, joka on vuodelta 1947.
Tuija Saarinen
Rekolan tilan maita on hallinnut sama suku aina vuodesta 1755. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1947. Viljelyksiä on vajaa 100 hehtaaria ja metsää ympärillä runsas 80 hehtaaria.
Tilalla tehtiin vuonna 2009 sukupolvenvaihdos, jolloin Päivi Rekolan vanhemmat Kauko ja Arja Rekola luovuttivat vastuun tilanhoidosta tyttärelleen.
– Asuin pitkään Somerolla ja tila oli niin sanotusti etähoidossa. Nyt asun tilalla ja pyöritämme sitä yhdessä vanhimman poikani Ilkan kanssa.
Päivi Rekola viittasi tilaisuudessa pitämässään puheessa maanviljelijöiden vaikeaan tilanteeseen. Viljely elättää tänä päivänä yhä harvemman.
– Maanviljelijöiden tilanne ei ole kovin ruusuinen. Äitini ja isäni elättivät aikanaan nelihenkisen perheen nykyistä puolet pienemmällä peltomäärällä. Tänä päivänä meillä on tuplasti enemmän viljelyksiä, mutta käymme Ilkan kanssa molemmat tilanpidon ohella muualla töissä.
Ilkka Jokiniemi Rekolan tilalta kylvi siunaustilaisuuden päätteeksi vakastaan kauranjyviä pienelle peltoalueelle.
Tuija Saarinen
Ilkka Jokiniemi on töissä Sucroksella ja Päivi Rekola toimii projektityöntekijänä Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melassa.
– Olen Satakunnan vastuuhenkilö koko maan kattavassa Välitä viljelijästä -projektissa. Tällaiselle projektille on todella tarvetta.
– Viljelijöiden suurimmista haasteista nousevat esiin jaksaminen ja talous. Vaikkei rahavaikeuksia vielä olisikaan, moni miettii, ettei tulos ole riittävä.
Kesän säiltä Rekola toivoo sopivasti lämpöä ja sopivasti vettä.
– Ei liikaa sateita tai pitkiä helteitä. Kaikki äärisäät ovat viljelysten kannalta pahasta.
Toukosiunaus järjestettiin Rekolan tilalla Euran Honkilahdella. Kuvassa vanha isäntä Kauko Rekola (vas.), tilan nykyinen emäntä Päivi Rekola ja hänen poikansa Ilkka Jokiniemi.
Tuija Saarinen