Vanhoi Yleisrarjo rarjo-ohjelmii kuulusteltavis Korsmanni talos
Kulttuuriperintökasvatuksee keskittyvä Korsmanni talo Rakennuskulttuuritalo Toivo pihapiiris ellää vuat 1951.
Wallini Elina
Rakennuskulttuuritalo Toivo museolehtori Jonna Karttune istahtaa Korsmanni talo toolil ja vaikuttaa iha silt, niinko hän olis kotonas siin tarinas, minkä sisäl Korsmanni talos eletää. Ja ollaa eletty jo neljännesvuasisata.
– Toivos juhlitaa kolmekymppisii ja Korsmanni toises pääs oleva näyttely o nähtävis viäl Pori Päivän.
Mut ny ollaa Korsmanni talos ja kuulustellaa rarjoo.
Vanha putkirarjo o piäne pöyrä pääl ja toolit somasti siin viäres. Tämä kyseine putkirarjo o viritetty kans vuatee 1951 ja loppumattoman virtan se sualtaa Yleisrarjo rarjo-ohjelmii silt vuarelt.
– Meil o mont vuat soinu aikalaisiskelmät ja sit ko Pori Päivä teema tuli tiatoo, me hoksattii, et voisko täst mee rarjost tul vuare 1951 ohjelmii, Karttune kertoo.
– Lähri kyselemmää niit Yleisrarjo arkistost ja nyte meil o tääl vaiks mitä Markus-serä lastetunneist lähtie. Vaik mul selvis täsä yhteyres et yllättävä vähä juur vaik Markus-serä lastetuntei o säästyny tähe päivää.
– Arkistoje tutkailu o ain kauhee miälekiintost ja mul oli miäles myäski jottai tiättyi asioit, mitä halusin, et Yle arkistohoitajat ettii. Tämmäsii o esimerkiks ikoniset äänet niinko Kaisu Puuska-Joki ja Carl Erik Creutz, jokka o jääny ikuisesti monel takavuasikymmente rarjokuulustelijal miälee.
– Lisäks löyty Porriiki liittyvää ohjelmaa, nimittäin joulukuus 1951 o äänitetty Selim Palmkreeni muisto-ohjelma. Palmkreeni menehty 13. joulukuut 1951.
Vanhoist rarjo-ohjelmist juttelu johrattaa mee selailemmaa myäski Satakunna Kansoi samaselt vuarelt. Paljo löytyy rarjoliikkeitte mainoksii, mut erityisesti rarjo-ohjelmalistaus viä huamio. Jos o sillonki paljo musiikkii, o myäs opettavaist sisältöö, ruatti ja venäjäkiälte opetust, matkakirjeit, tiatokilpailui ja lujettui tarinoit.
Talo aitous syntyy siit, et siäl o piäteetil valkattu kaikki tavarat ja huanekalut joko vuarelt 1951 taik sitä ereltänneelt ajalt ja kaikkii tavaroisii saa koskee.
Korsmanni talo tarjoilee kertakaikkise sukellukse 1950-luvu tyäläisperhee huushollii. Se o aikanas remontoitu nimenommaa kulttuuriperintökasvatust varte. Se tähre suurin kävijäryhmä onki esikoululaiset ja koululaiset.
– Esikoululaisil me ollaan bjuudattu visiiti yhteyres vuasikauret pannukaffeesee tehtyy pullamossoo, Karttune kertoo.
– Nykymukuloil se onki melko viaras herkku. Lisäks hämmästyst herättää tämä huusholli piänet nurkat. Yhres piänes kammaris nukkuu äiti ja isä, sekä pikku-Pentti. Neljä vanha Tuula nukkuu köökisohval.
Korsmanni talos o asunu oikeestiki Korsman-nimine perhe joskus 1800–1900-lukuje vaihtees, tämä nykymuatone tarina Korsmanni perheest o kuvittelline ja museoväje rakentama viikkarilaiste kertomuste ja Toivo pihapiiri muistoje ja historia perusteel.
Korsmanni talo tarjoilee kertakaikkise sukellukse 1950-luvu tyäläisperhee huushollii. Se o aikanas remontoitu nimenommaa kulttuuriperintökasvatust varte.
Museolehtori Jonna Karttune iloittee siit, et Toivos ja Korsmanni talos o opittu viarailemmaa säännöllisesti.
– Eskariopettajat ja alaluakkie opettajat ossaa jo automaattisesti varat viarailuaikoi, se o hianoo.
– Tätä kulttuuriperintökasvatust o tehty tääl jo nii kavva, et mee nykysis eskareis o jo semmosii lapsii, joitte vanhemmat o ittekki käyny pullamossol tääl oman eskariaikanas. Se muistuttaa meit tekijöit aja kulumisest.
– Alkuus Kormanni talloo kertomal, et tee isovanhempanne o voinu assuu jotakuinki tälläil. Mut nykysi siin o yks sukupolvi välis ja tämä perinne siirtyy kavvemmaks historias.
Historia ei onneks häviä mihenkä nii kavva ko o Korsmanni talo tapasii paikkoi, misä o konkreettisesti nähtävil vanha-aikane asumismuato ja -tapa. Talo aitous syntyy siit, et siäl o piäteetil valkattu kaikki tavarat ja huanekalut joko vuarelt 1951 taik sitä ereltänneelt ajalt ja kaikkii tavaroisii saa koskee. Ja ny rarjoki lähettää sama vuare ohjelmii.
