Ahonen: Demokraattien linjakamppailu
Yhdysvaltain demokraattinen puolue on ollut kriisitunnelmissa presidentinvaalien tappion jälkeen.
Demokraatit ovat joutuneet katsomaan sivusta Donald Trumpin hallinnon mellastusta. Vaalivuosi 2026 on kuitenkin lupaillut henkisen korpivaelluksen päättymistä.
Marraskuun kongressivaaleissa jaossa ovat edustajainhuoneen kaikki 435 paikkaa sekä kolmannes senaatin sadasta paikasta. Republikaaneilla on nyt niukka enemmistö molemmissa.
Historiallisesti katsoen presidentin edustama puolue on yleensä hävinnyt välivaalit. Toisen maailmansodan jälkeen on pidetty yhteensä 20 välivaalia. Niissä presidentin puolue on menettänyt paikkoja peräti 18 kertaa.
Tilastoa voi lukea myös toisella tavalla. Presidentin puolue on hävinnyt kongressin molemmat kamarit vain neljä kertaa.
Muuttaakseen maan politiikan suuntaa demokraatit tarvitsevat voiton molemmissa. Senaatin enemmistö ratkennee pienillä marginaaleilla.
Demokraatit käyvät kiivasta aatteellista linjakeskustelua. Puolueen vasen laita haluaa näyttää rohkeasti väriä.
”Demokraattisten sosialistien” ihanteena on pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli. New Yorkin pormestariksi positiivisella kampanjallaan noussut Zohran Mamdani on heille muutoksen airut. Demokraattien kesän esivaaleissa vasemmisto onkin saavuttanut näyttäviä voittoja keskitien ehdokkaista.
Vasemmiston mukaan demokraattien vaalitappiot johtuvat liiasta varovaisuudesta. Syyllisenä on puolue-eliitin teknokraattisuus ja seteliselkärankaisuus.
Muu puolueväki ei näkemystä allekirjoita. Heidän mukaansa presidentinvaalien tappion syy oli juuri vasemmistossa, joka on keskittynyt identiteettipolitiikkaan.
Akateemisen vasemmiston woke-ideologia karkottaa työväenluokkaista äänestäjäkuntaa. ”Wokeilun” ylilyönnit ovat mannaa oikeistomedialle, joka saa niistä lyömäaseita.
Mitä repivämmäksi demokraattien riitely yltyy, sitä suuremmat mahdollisuudet republikaaneilla on torjuntavoittoon.
Kimmo Ahonen
Porin yliopistokeskus

