Ta­sa­val­lan pre­si­dent­ti Ale­xan­der Stubb on ol­lut vi­ras­saan puo­li­tois­ta vuot­ta. Ei ole help­poa ol­la pre­si­dent­ti näi­nä ai­koi­na.

Osa oi­keis­tos­ta kri­ti­soi Stub­bin ulos­tu­loa Pa­les­tii­nan val­ti­on tun­nus­ta­mi­sek­si. Osa va­sem­mis­tos­ta on ar­vos­tel­lut hän­tä Do­nald Trum­pin ka­vee­raa­mi­ses­ta.

It­se ajat­te­len, et­tä Stubb on hoi­ta­nut lei­vis­kään­sä hy­vin, eri­no­mai­ses­ti­kin. Gol­faus­dip­lo­ma­ti­al­la Suo­mi on pääs­syt ge­o­po­liit­tis­ta pai­no­ar­vo­aan suu­rem­piin pöy­tiin. Tu­lok­sia ar­vi­oi­daan myö­hem­min.

Ta­sa­val­lan pre­si­den­tin toi­min­ta on vauh­di­kas­ta. Sel­lai­sia ovat myös eräät hä­nen lau­sun­ton­sa. Stubb on esit­tä­nyt mää­ri­tel­män Suo­men su­ve­re­ni­tee­tin his­to­ri­al­li­ses­ta ai­ka­ja­nas­ta. Hän tois­ti tee­sin­sä Ylen Yk­kö­saa­mun (23.9.) haas­tat­te­lus­sa. Sen mu­kaan Suo­mi saa­vut­ti val­ti­ol­li­sen su­ve­re­ni­teet­tin­sa vas­ta vuon­na 1989. It­se­mää­rää­mi­soi­keus ”sai si­net­tin­sä” vuon­na 1995, kun Suo­mi liit­tyi Eu­roo­pan Uni­o­nin.

Kek­kos­lo­va­ki­an ajan Suo­mi ei siis ol­lut su­ve­ree­ni val­tio. YYA-so­pi­muk­sen vel­voit­ta­ma­na se jou­tui huo­mi­oi­maan Neu­vos­to­lii­ton kan­na­no­tot. Itä­naa­pu­ri vai­kut­ti Suo­men ul­ko- ja si­sä­po­li­tiik­kaan – jol­lei suo­ras­taan oh­jail­lut sitä.

Stub­bin his­to­ri­an­tul­kin­ta ei ole uu­si. Suo­met­tu­mi­ses­ta on kes­kus­tel­tu vuo­si­kym­me­niä niin aka­tee­mi­ses­sa his­to­ri­an­tut­ki­muk­ses­sa kuin jul­ki­suu­des­sa. Stubb on kui­ten­kin en­sim­mäi­nen pre­si­dent­ti, joka pu­huu YYA-ajan Suo­mes­ta täl­lä ta­voin. Siis ky­see­na­lais­ta­mal­la Suo­men val­ti­ol­li­sen su­ve­re­ni­tee­tin.

Eu­roo­pan Uni­o­nin vas­tus­ta­jat suo­si­vat tä­män väit­teen kään­teis­tä ver­si­o­ta. Sen mu­kaan Suo­mi me­net­ti it­se­mää­rää­mi­soi­keu­ten­sa EU-jä­se­nyy­den myö­tä.

It­se­näi­sen Suo­men val­ti­ol­lis­ta his­to­ri­aa voi toki kir­joit­taa mo­nel­la ta­val­la. Sen voi päät­tää vuo­teen 1995 tai sen voi aloit­taa sii­tä. Mo­lem­mat väit­teet ovat kui­ten­kin kar­kei­ta yk­sin­ker­tais­tuk­sia mo­ni­mut­kai­sis­ta his­to­ri­al­li­sis­ta pro­ses­seis­ta. Niis­sä men­nei­syy­den mo­ni­nai­suus tun­ge­taan po­liit­ti­sen agen­dan tuot­ta­maan kar­si­naan.

Suo­men sel­viy­ty­mis­tais­te­lu kyl­män so­dan vuo­si­na joh­ti itä­naa­pu­rin nuo­les­ke­luun. Tie­däm­me, et­tä se meni lii­an pit­käl­le.

Mut­ta ketä nuo­les­kem­me nyt ja mitä se näyt­tää 40 vuo­den ku­lut­tua?

Kim­mo Aho­nen

Po­rin yli­o­pis­to­kes­kus