Arttu Tuominen: Ennen meni huonosti, kohta menee huonommin
Vuoden vaihtuessa on muodikasta tehdä ennustuksia, joten kokeilenpa minäkin. Olisi upeaa ennustaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta valitettavasti näkymät kristallipallostani ovat perin synkkiä.
Aloitetaan isosta kuvasta, joka on, että vuonna 2023 kaikki muuttuu pahemmaksi. Ukrainan sota ei suinkaan pääty, vaan se muuttuu entistä verisemmäksi. Tuloerot, jotka kasvoivat koronavuosien aikana, kasvavat entisestään korkojen noustessa. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Suomi ja Eurooppa vajoavat taantumaan.
Korona ei sammu, vaan se vyöryy päälle aina vain uusina aaltoina ja varianteilla. Soteuudistus on samaan aikaan sekä järjetön organisaatiohimmeli että pannukakku. Ilmastonmuutoksen ehkäisy säilyy juhlapuheissa, mutta tekoja aika ei koita vielä tänä vuonnakaan.
Vuonna 2023 suomalaiset ovat velkaantuneempia kuin milloinkaan aiemmin. Isoin velkapommi muhii taloyhtiöissä. Suomalainen asuntopolitiikka on suosinut omistusasumista, jota on pidetty hyvänä sijoituksena ja vanhuudenturvana. Kotitaloudet ovat ottaneet velkaa, sillä korot ovat olleet alhaalla. Etenkin uudisasuntojen osalta ihmiset ovat ostaneet osakkeita, joiden myyntihinta on vain pieni osa asunnon hinnasta suurimman osan koostuessa taloyhtiölle otetuista lainoista. Korkojen ja yleisten kustannusten noustessa sekä energiakriisin myötä on ennustettu, että taloyhtiöiden konkurssit tulevat yleistymään. Pahimmassa tapauksessa osakkeenomistajalta lähtee kämppä alta.
Eduskuntavaaleista en edes aloita ennustamaan, mutta asettuu ruoriin mitkä puolueet tahansa, niin haasteita on luvassa, sen voin luvata. Jos ja kun lähdetään leikkausten tielle, saanko toivoa, ettette leikkaisi ainakaan koulutuksesta ja terveyspalveluista, sillä siten pilaatte varmuudella lastemme tulevaisuuden. Eipä mulla muuta.
Onneksi ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Toivon mukaan luen tätä parin vuoden päästä hymyssä suin ajatellen, kuinka väärässä olinkaan.
Arttu Tuominen
Porilainen kirjailija ja ympäristöinsinööri, joka ammentaa luomisvimmansa porilaisesta hulluudesta, rannikon luonnosta ja Selkämeren aalloista.